text
stringlengths 9
5.85k
| document_id
stringlengths 14
14
| archival_id
stringclasses 28
values |
|---|---|---|
Anna Kuroselle hänen vanhempainsa
jälkeen lankeavasta perinnöstä niin
kiinteässä kuin irtaimessa omai¬
suudessa; ja kun Anna Kuronen oli
kohta sen jälkeen saanut tiedon sa¬
notusta sovinnosta eikä ollut sitä
yön ja vuoden kuluessa moittinut,
vaan päinvastoin 8 päivänä Maalis¬
kuuta 1892 antamallaan kirjallisella
myönnytyksellä vahvistanut tuossa
sovinnossa tarkoitetun luovutuksen
ovat Heikki ja Matti Kuronen vas¬
tustaneet kannetta, väittäen sitä
paitsi Matti Yrjönpoika Kurosen
veljensä Heikki ja Juho Yrjönpojat
Kurosen nostamien riitojen kautta
menettäneen 3/4 omistamastaan kuu¬
dennesesta puheenaolevaa taloa ja
Anna Kurosen siis perineen Matti
Yrjönpoika Kuroselta ja Helena Isäksel¬
tä paljoa pienemmän osan puheena¬
olevasta talosta kuin ilmoittamansa.
Sittenkuin Matti Savolaistakin
oli asiassa kuultu, on Kihlakunnan¬
oikeus 17 päivänä Toukokuuta 1910
julistamallaan päätöksellä siinä
mainituilla perusteilla velvoitta¬
nut Heikki ja Matti Kurosen luo¬
vuttamaan Anna Kuroselle tämän
Matti Yrjönpoika Kuroselta ja Helena
Jäkseltä perimät 17/630 vielä mainittua
taloa, mutta asian laatuun nähden
saivat Anna sekä Heikki ja Matti Kuronen
itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.
Kihlakunnanoikeuden päätök¬
sen ovat Anna Kuronen, toiselta
sekä Heikki ja Matti Kuronen toisel¬
ta puolen, vetoamalla saattaneet
Hovioikeuden tutkittavaksi, minkä
jälkeen Hovioikeus on päätöksellään
Helmikuun 8 päivältä 1912 mainitse¬
millaan perusteilla kumonnut Kih¬
lakunnanoikeuden päätöksen sekä
poistanut kaikki mitä Kihlakunnan¬
oikeus oli asiassa toiminut, mutta
Senaatti, jossa Anna Kurosen sillä¬
välin kuoltua, Matti, Heikki, Hilda
Maria, Vilho ja Anna Sofia Savolainen
sekä Juho Äijö olivat anoneet muutos¬
ta Hovioikeuden päätökseen, on Mar¬
raskuun 20 päivänä 1912 antamallaan
päätöksellä kumonnut Hovioikeuden
258
| 463295883_0376 | 463295883 |
päätöksen ja siirtänyt jutun ta¬
kaisin Hovioikeuteen
Sittemmin on Hovioikeus Maalis¬
kuun 23 päivänä 1916 antanut asiaan
tuomion; ja koska Matti Pekanpoika
Savolaisen vaimonsa Anna Kurosen
edusmiehenä tekemä luovutus siihen
nähden että Kihlakunnanoikeus
oli sen lainvoiman saaneella pää¬
töksellä vahvistanut, oli pidettävä¬
Anna Kurosta sitovana, sentähden ja
kun Matti Heikki, Hilda Maria, Vilho¬
ja Anna Sofia Savolaisella sekä Juho
Äijöllä ei ollut kysymyksessäolevaan
kiinteistöön parempaa oikeutta kuin
Anna Kurosellakaan, on Hovioikeus, ku¬
moten Kihlakunnanoikeuden päätöksen
hyljännyt kanteen
Hovioikeuden tuomioon ovat Matti
Savolainen ja hänen myötäpuolensa
niiden muassa myös Matti Repo, jonka
kanssa Hilda Maria Savolainen oli
mennyt naimisiin, hakeneet muu¬
tosta perustelmalla, johon Heikki Ku¬
ronen sekä Matti Kurosen kuoltua,
Anna Pessi, Anna Maria Kuronen
ja Hiskias Dyster sekä Lauri Seppänen
ovat vastanneeet
Senaatti katsoo selvitykseksi et¬
tä Anna Kuronen on hänelle
vanhempiensa jälkeen perintönä
kuuluneen kysymyksessä olevan ti¬
lanosan 29 päivänä Tammikuuta 1876.
tapahtuneen luovutuksen jälkeenpäin
laillisesti hyväksynyt, ja harkitsee
senvuoksi oikeaksi jättää asian sen
loppupäätöksen varaan, johon Hovioikeus
on johtunut. Matti Savolainen ja hänen
myötäpuolensa velvoitetaan suorittamaan
Heikki Kuroselle ja tämän myötäpuolelle,
heillä Senaatissa jutun takia olleiden
kulujen korvaukseksi, kuusikymmentä¬
viisi markkaa.
Tätä kaikki asianomaiset noudat¬
takoot.
Suomen Senaatti:
Wallet Andersin.
K. R. Helanen
Johannes Pesonen
K. Auer.
/ T. Jännfwi./
359
| 463295883_0377 | 463295883 |
Maaliskuun 28 päivänä 1917.
Suomen Senaatin
tuomio nostorahalla Wiipurin
Hovioikeudesta tulleessa kor¬
vausjutussa, jossa ovat Kus¬
kealan pitäjästä oleva Leppä¬
koski Fabrikers Aktiebolag
niminen osakeyhtiö hakijana
sekä Svanlahden pitäjän Kie¬
kuan kylässä asuva Talolli¬
nen Taavetti Niiranen tule
matta jääneenä vastaajana
Annettu Oikeusosastossa Maa¬
liskuun 28 päivänä 1917.
Ienaatti on itsellensä esittelyttänyt
jutun kirjat ja niistä, mikäli nyt on
kysymyksessä, saanut seuraavat tiedot¬
Korpiselän pitäjän käräj äkunnan
Kihlakunnanoikeudessa on Leppäkoski
Fabrikers Aktiebolagin puolesta lausutta
että sittenkuin Taavetti Niiranen ja Ta¬
lollinen Matti Karppinen olivat Tam¬
mikuun 14 päivänä 1909 laaditulla¬
ja osakeyhtiön puolesta saman Tammi
kuun 18 päivänä hyväksytyllä välikirjal¬
la oikeuttaneet sanotun osakeyhtiön kah¬
den vuoden aikana hakkuuttamaan ja
Läsnä: H. A. J. P. R. H. K. Åt.
A. D.
No 605.
Pag. 181. D. 1916.
| 463295883_0378 | 463295883 |
hyväkseen käyttämään kaikki heidän
Soanlahden pitäjän Kiekuan kylässä
yhtoisesti omistamansa perintötalon
No 1 metsässä viidellä erityisesti merki
tyllä palstalla kasvavat puut, jotka
kuoren päällä kannolla mitattuina
täyttivät kymmenen senttimetriä, yh¬
teensä kahdentuhannen kuudensadan
markan hinnasta, muun muassa sillä
ehdolla, että myyjä, jos hän estäisi
osakeyhtiön käyttämästä hyväkseen
kaikki ostamansa puut, oli velvolli
nen maksamaan osakeyhtiölle vahingon
korvaukseksi välikirjan nojalla kanta¬
mansa rahat kuuden prosentin vuotui
sella korolla niiden nostopäivästä sekä
sitä paitsi viisikymmentä prosenttia
välikirjassa sovitusta metsän hinnasta,
oli Taavetti Niiranen metsänhakkuuun
aljettua estänyt osakeyhtiön ottamasta
muun muassa Lemunnolko ja Myllyn¬
aluskorpi nimisillä paikoilla siellä kas¬
vavat, sovitun mitan täyttävät puut
minkä vuoksi, ja kun Taavetti Niira¬
nen oli kantanut metsän kauppahin
taa Tammikuun 18 päivänä 1902 480 mark¬
kaa sekä saman vuoden Maaliskuun
1 päivänä ja Toukokuun 1 päivanä 50
markkaa kumpaisellakin kerralla eli
yhteensä 1860 markkaa, on osakeyhtiön
puolesta vaadittu Taavetti Kiirasta
velvoitettavaksi osakeyhtiölle maksamaan
niinhyvin viimeksimainittu määrä kuin
myös viisikymmentä prosenttia siitä
eli 780 markkaa, kaikkiaan siis 2340.
markkaa, sekä korvaamaan osakeyh¬
tiön oikeudenkäyntikulut.
Kanteesien vastaten on Taavetti
Niiranen myöntänyt kantaneensa met
san kauppahinnasta ilmoitetun määrän,
mutta kieltänyt estäneensä osakeyhtiö
tä hakkuuttamasta puita niiltä met
saalueilta, joilta osakeyhtiö oli välikir¬
jan mukaan ollut oikeutettu niitä ot¬
tamaan, ja selittänyt, etteivät Lomunnet
kossa ja Myllynahiskorvessa kasvavat
puut kuuluneet kauppaan, sekä sen
vuoksi vastustanut kannetta.
Kihlakunnanoikeus on Syyskuun 18
päivänä 1911 julistamassaan päätöksessä
siinä mainituilla perusteilla velvoit¬
tanut Taavetti Niirasen kuittia vas¬
| 463295883_0379 | 463295883 |
taan osakeyhtiölle maksamaan takai¬
sin siltä metsän hintana nostaman
sa tuhat viisisataa kuusikymmentä
markkaa kuuden prosentin vuotuisine
korkoineen neljällesadalle kahdeksalle
kymmenelle markalle Tammikuun 15
päivästä 1902, viidellesadalle neljälle
kymmenelle markalle Maaliskuun 1
päivästä 1909 ja yhtä suurelle erälle
seuranneen Toukokuun 1 päivästä se¬
kä sen lisäksi viisikymmentä prosent
tia mainitusta osakeyhtiöltä kantamas¬
taan määrästä eli seitsemänsataa
kahdeksankymmentä markkaa, minkä
ohessa Taavetti Niirasen tuli kolmella
sadalla viidelläkymmenellä markalla
korvata osakeyhtiön oikeudenkäyntikir¬
lut.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Taa¬
vetti Niiranen oli vetoumalla saat
tanut jutun, on Huhtikuun 13 päivä¬
nä 1916 antamassaan tuomiossa katso
nut, ettei Leppäkoski Fabrikers Aktiebola
gin puolesta ollu vastoin Taavetti Nii¬
rasen kieltää näytetty, että Lemunnot¬
ko ja Myllynaluskorpi nimiset metsä
alat olisivat kuuluneet niihin palstoi¬
hin, joilla osakeyhtiö välikirjan mu¬
kaan oli ollut oikeutettu hakkuutta
maan metsää, minkä vuoksi, ja kun
Taavetti Niiranen kieltäessään osakeyh¬
tiötä ottamasta puita mainituilta kah¬
delta paikalla ei ollut rikkonut välikir¬
jan määräyksia, Hovioikeus on, kumo¬
ten Kihlakunnanoikeuden päätöksen, kyl¬
jännyt kanteen.
Hovioikeuden tuomioon on Leppäkoski
Fabrihers Aktiebolagin puolesta haettu
muutosta.
Tenaatti katsoo, ettei ole ochetta
muuttaa Hovioikeuden tuomiota.
Tätä kaikki asianomaiset noudat¬
takoot.
Suomen Senaatti.
Walts Andersin
K. R. Helanen
Johannes Pesonen
K. Auer.
Allan Dahlveck
302
| 463295883_0380 | 463295883 |
Huhtikuun 20 päivänä 1917
Suomen Senaatin
tuomio nostorahalla Wiipurin
Hovioikeudesta tulleessa, kau¬
pan purkamista koskevassa
jutussa, jossa Liikemies Ernst
Sairanen, Säämingin pitäjän
Kuoriniemen kylästä, on haki¬
jana sekä Kellosoppä Kalle
Wahlgren, Savonlinnan kaupun¬
gista, vastaajana: Annettu Oi¬
keusosastossa 20 päivänä Huhti¬
kuuta 1917.
Senaatti on itselleen esittelyttänyt
jutun kirjat ja niistä, mikäli nyt on
kysymyksessä, saanut tietää:
Ernst Sairaselle toimituttamansa
huasteen nojalla on Kalle Wahlgren
Säämingin pitäjän käräjjäkunnan Kihla¬
kunnanoikeudessa lausunut, että hän oli
15 päivänä Tammikuuta 1914 tehdyllä
kauppakirjalla Ernst Sairaselle myynyt
edellämainitussa Kuoriniemen kylässä
sijaitsevaan tilaan No 11 kuuluvalta
Hypolampi nimiseltä metsäpalstalta
kauppakirjassa lähemmin ilmoitetut
puut viimeistään Huhtikuussa sama¬
Läsnä: A. Ch. V. H. - V. B. F. P.
K.Och T.
363
No 713.
Pag. 339 R. D.
1916.
| 463295883_0381 | 463295883 |
na vuonna lopullisesti maksettavasta
2800 markan hinnasta ehdoin, että, jolloi
kauppahinta määrä-ajan kuluessa tul¬
liit suoritetuksi kauppa rikkoontui, os¬
taja menetti hintaa vastaan maksa¬
mansa rahat ja myyjä sai pitää omi
naan kaupan esineenä olleet puut; min¬
kä vuoksi ja kun Ernst Sairanen oli
kauppahinnasta suorittanut ainoastaan
käsirahat 100 markkaa ja 31 päivänä
Tammikuuta 1914.900 markkaa, mutta
jättänyt maksamatta jäännöksen 1800
markkaa, Kalle Wahlgren on vaatinut
että puheenalainen metsäkauppa, mikä
li se koski metsässä vielä kasvavia
puita, julistettaisiin purkautuneeksi se
kä että metsästä kaadelut puut, joita
oli rantaan vedätetty 390 runkoa tuk¬
keja, 120 kuutiosyltä koivupropia, 50 kuu¬
tiosyltä pitäjäpropsia ja 18 huutiosyl
lä närepropsia, julistettaisiin Wahl
grenille kuuluviksi ja kauppahinnan
eteen maksetut 100 markkaa hänelle
menetetyiksi.
Sittenkuin Ernst Sairanen oli vas¬
tustanut kannetta muun muassa sit¬
lä perusteella että puheenalaiseen kaup¬
pakirjaan otettu uhkamääräys oli koh¬
tuiton ja lakiin perustumaton ja et¬
lä Kalle Wahlgrén omilla toimenpi¬
teillään oli tehnyt kauppahinnan mää¬
räaikäisen suorituksen Sairaselle mah¬
dottomaksi, on Kihlakunnanoikeus 17 päi¬
vänä Lokakuuta 1914 julistamallaan
päätöksellä siinä mainituilla perusteil¬
la hyljännyt kanteen
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Kal¬
le Wahlgren vetoamalla oli saattanut
jutun, on 31 päivänä Elokuuta 1916 anta¬
mallaan tuomiolla, koskei Ernst Saira¬
nen, joka ei ollut sovittuna määräaika
na täysin maksanut kysymyksessä ole¬
vien Kalle Wahlgrenilta ostamiensa
puiden hintaa, ollut voinut näyttää
tämän laiminlyöntinsä johtuneen Hahl
grenin syystä eikä tällaisen laimin
lyönnin varalla kaupassa tehtyä e¬
delläkerrottua uhkamaäräystä voitu
pitää kohtuuttomana, kumonnut. Kih¬
lakunnanoikeuden päätöksen sekä julis¬
tanut puheenaolevan metsäkaupan, mi¬
käli se koski vielä kaatamatta ole¬
364
| 463295883_0382 | 463295883 |
via puita, purkautuneeksi ja Ernst
Sairasen menettäneeksi Kalle Wahl¬
grenille niinhyvin edellämainitut jo¬
hakkuuttamansa puutavarat kuin
myöskin kauppahintaa vastaan maksa¬
mansa tuhat markkaa.
Hovioikeuden tuomioon on Ernst
Sairanen hakenut muutosta perustel¬
malla, johon Kalle Wahlgren on vas¬
tannut.
Senaatti on tutkinut tämän ju
tun; ja koska Ernst Sairanen, kuten
jutussa on selvitetty, on laiminlyönyt
kysymyksessä olevien puiden jäännöskin
nan maksamisen määräaikana eikä
ole esitettu laillista syytä, joka saat
taisi tällaisen laiminlyönnin varalta
kaupassa tehdyn uhkamääräyksen päi¬
timättömäksi. Senaatti katsoo, ettei Ernst
Sairanen ole esittänyt oiketta sen
lopputuloksen muuttamiseen, johon
Hovioikeus tuomiossaan on johtunut
ja joka siis jää pysyväksi; ja vel¬
voitetaan Ernst Sairanen maksamaan
Kalle Wahlgrenille hänellä täällä ja
tun vuoksi olleiden kulujen korvauk¬
seksi sata markkaa Tätä kaikki asian¬
omaiset noudattakoot.
Suomen Senaatti:
Axel Charpentier
Vihlm Blåfina.
Väinö Hirvinen.
J. A Pehkonei
65
Valter./. Parviainen.
| 463295883_0383 | 463295883 |
Huhtikuun 23. päivänä 1917.
Suomen Senaatin
tuomio nostorahoin Turun Hovioi¬
keudesta tulleessa sukulunastus¬
jutussa, jossa ovat Pietarsaaren
kaupungissa asuvat Ylioppilas
Reinhold Wangel ja Pormestari
Albert Brunberg, viimeksimainit
tu alaikäisen Apteekkariintyt¬
taren Karin Ingeborg Wängelin
uskottuna miehenä, hakijoina
sekä Längelmäen pitäjän Syvä¬
järven kylässä asuvat Talolli¬
nen Johan Elias Jokinen ja
hänen vaimonsa Gustaava
jokinen vastaajina: Annettu
Oikeusosastossa 23. päivänä Huh¬
tikuuta 1917.
Sonaatti on itsellensä esittelyt¬
tänyt jutun kirjat ja niistä, mikä¬
li nyt on kysymyksessä, saanut
tietää;
Jämsän pitäjän käräjakunnan
Kihlakunnanoikeudessa on Nivalan
pitäjässä asunut Apteekkari Linus
Eliud Wängel, alaikäisten lastensa
Reinhold ja Karin Ingeborg Wan¬
läsnä: A.Ch. - V. H. - 1. B. - F. P.
af. V. O. L. P.
394
No 727.
Pag. 379. R. D.
1916.
| 463295883_0384 | 463295883 |
gelin holhoojana, lausunut että hä¬
nen pesäerossa oleva vaimonsa An¬
na Wängel oli kauppakirjalla 10.
päivältä Heinäkuuta 1907. Jokisen
aviopuolille 4500. markan hinnasta
myynyt 18. päivänä Joulukuuta
1893. kuolleelta isältään Tobias Ju¬
honpoika Könkkölältä perimänsä
1/14 osan Könkkölän ja Paattilan yh¬
dysviljelyksessä olevista rälssitiloista
Jämsän pitäjän Seppolan kylässä,
minkä vuoksi Apteekkari Wängel,
talletettuaan mainitun kauppahin¬
nan Kihlakunnanoikeuteen, on vaa¬
tinut että Jokisen aviopuolet velvoi¬
tettaisiin talletettua sukulunastus¬
rahaa vastaan hänen holhoteilleen
Reinhold ja Karin Ingeborg Wan¬
gelille, jotka olivat hänen aviolii¬
tostaan Anna Wängelin kanssa
syntyneetä lapsia, luovuttamaan
Anna Wängelilta ostamansa tilain¬
osat.
Sittenkuin Jokisen aviopuo¬
let olivat vastustaneet kannetta,
on Kihlakunnanoikeus 6. päivä¬
nä Joulukuuta 1913. julistamallaan
päätöksellä siinä mainituin perus¬
tein kylännyt sen liian aikaiseen
nostettuna.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi
sekä Apteckkari Wängel että Jokisen
aviopuolet vetoamalla olivat saatta
neet jutun, on 27. päivänä Lokakuu¬
ta 1916. antamallaan tuomiolla, kos¬
ka oli näytetty että Apteckkari Wan¬
gel 8. päivänä Heinäkuuta 1907. oli
kirjallisesti antanut suostumuksensa
kysymyksenalaiseen kauppaan, josta
suostumuksesta myöskin oli mainit¬
tu saman kuun 10. päivänä teh¬
dyssä kauppakirjassa, eikä Apteck¬
hari Wängel kumpaisessakaan tilai¬
suudessa ollut Reinhold ja Karin
Ingeborg Hangelin holhoojana varan¬
nut näille sukulunastusoikeutta ja
hänen oli katsottava tämän kautta,
mikäli hänen toimenpiteestään riip¬
pui, luopuneen kaikesta sanotun hau¬
pan moittimisoikeudesta, kylännyt kan¬
teen,
Hovioikeuden tuomioon ovat tällä
567
| 463295883_0385 | 463295883 |
välin täysi-ikäiseksi tullut Reinhold
Wängel ja Pormestari Brunberg, joka
Apteckkari Wangelin kuoltua on mää¬
rätty Karin Ingeborg Wängelin väli¬
aikaiseksi uskotuksi mieheksi, ano¬
neet muutosta perustelmalla, johon
jokisen aviopuolet ovat vastanneet.
Tonaatti on tutkinut tämän ju¬
tun ja katsoo oikeaksi Hovioikeuden
mainitsemilla perusteilla ja M. M:n
5. luvun 9. SS:n nojalla jättää Hovi¬
oikeuden tuomion pysyväksi; ja vel¬
voitetaan Reinhold Wängel ja Pormes¬
tari Brunberg maksamaan, Jokisen
aviopuolille heillä täällä jutun vuok¬
si olleiden kulujen korvaukseksi sa¬
ta markkaa. Tätä kaikki asian¬
omaiset noudattakoot.
Suomen Senaatti:
Arv Charpintie. Väinö Hirvinen
Arv Charpintie. Väinö Hirvinen
Uhelm Blåfield. F. Pehkonde
Uhelm Blåfield. J. Pekkonen
Valtero.järviainen
Den 24 April 1917.
Finlands. Senats
dom uti ett på nedsatt revi¬
sionsskilling från Åbo Hof¬
rätt inkommit fordringsmål
emellan Öfverläkaren Extra
ordinarie Professorn Peter Wal¬
demar Granberg, från Wiborgs
stad, och Affarsmannen Richard
Kranberg, från Helsingfors stad,
gemensamt sökande, samt bank¬
aktiebolaget Förenings - Banken
i Finland, hvars hemort år sist
nämnda stad, svarande: Ifven
uti Justetielopartementet den 24
April 1917.
tenåten har låtit handlingarna i
målet sig föredragas och af dem inhäm¬
tal följande:
På stämning å förre Lands kamre
raren Thure Severin Granberg, från Tavaste¬
hus stad, har Förenings - Banken i Fin¬
land vid Rådstufvurätten i nästsagda
stad yrkat Franbergs förpliktande att
till banken utgifva på grund af en den
29 December 1911 dagtecknad skuldsedel
å 13,000 mark dess oguldna belopp 1200
Ofvde: A. C. V. H. - V. B. F. P.
368
No 730
Såg. 385. R. D.
1916.
| 463295883_0386 | 463295883 |
mark med utfäst 5 1/2 procents årlig rän¬
ta från den 29 Juni 1912 och enligt en
den 22 Mars 1912 utfärdad förskrifning
å 4000 mark oguldna beloppet däraf
3000 mark med enahanda ränta från
den 12 Oktober 1912.
Landskamreraren Granberg har icke
nekat sin underskrift å skuldsedlarna,
ej heller å de tvitten, som öfver låne
beloppens mottagande utfärdats, men
mot krafvet anmärkt att ifrågavaran¬
de lån vore för honom obekanta, i ty¬
att icke han, utan förre föreståndaren
för Förenings - Bankens i Finland si¬
lialkontor i Tammerfors stad Nils Id¬
man å sagda filiätkontor uppburit de
mot berörda skuldsedlar långifna be¬
loppen och därvid begagnat sig af med
Kanbergs nämnderskrift försedda skall
sedelötember, dem Idman mottagit af
Granberg för andra ändamål; och eme¬
dan omförmälda hvitton icke ensamt
för sig berättigat banken att till Id¬
man utbetala lånebeloppen samt Kel¬
man ej heller varit af Kronberg befull¬
mäktigad att lyfta desamma, har Gran¬
berg motsett käromålets förkastande.
Rådstufvurätten, hvarest parterna
å ömse sidor gjort anspråk på ersätt¬
ning för sina rättegångskostnader, har
genom utslag den 25 Augusti 1913 funnit
det vara utredt, att förre Landskamrera
ren Granberg till Förenings - Banken i
Finland utfärdat två skuldsedlar, en
den 29 December 1911 å etthundratrettiotre
ren mark, hvilket belopp sedermera den
29 Juni 1912 afkortats till etthundratjugu
tusen mark, och en annan den 22 Mars
1912 å fyratiotusen mark, hvaraf den 12.
Oktober samma år trettiotusen mark va¬
rit oguldna, samt att Tranberg egenhän¬
digt undertecknat och kvitterat sagda
skuldsedlar, hvarför, och då skuldför¬
bindelserna vore klara och till betal¬
ning förfallna samt Franberg icke
kunnat leda i bevis, att Nils Idman,
åt hvilken Förenings - Banken mot skuld
sedlarna utgifvit full valuta, skulle
användt desamma på annat sätt, än
hvartill de varit afsedda, Rädstufvu¬
rätten ålagt Landskamreraren Gran¬
berg att till Förenings - Banken i Fin¬
369
| 463295883_0387 | 463295883 |
land emot erhållande af skuldsedlar
ra behörigen kvitterade utbetala de
ras oguldna belopp etthundratjugutu
sen mark med fem och en half pro¬
cents årlig ränta från den 29 Juni 1912
samt trettiotusen mark med enahan
da ränta från den 12 Oktober 1912
tills full betalning följde, hvarutom
Granberg känts skyldig att med fyra¬
hundra mark ersätta banken dess um¬
gälder i målet.
Hofrätten, under hvars pröfning
förre Landskamreraren Franberg i va¬
deras dragit målet, har medels den 27
Oktober 17/216 gifven dom utlåtit sig i
och hade väl Professorn Franberg och
tförsmannen Granberg, hvilka i egen¬
skap af förmyndare för sedermera o¬
myndig förklarade Landskamreraren
Granberg vid verkställde myntligt för
hör i Hofrätten bevakat dennes rätt,
till grund för Granbergs befrielse från
ifrågavarande kraf gjort gällande att
Kunberg redan vid tiden för utfärdandet
af ifrågavarande två skuldsedlar varit
vänvittig och förty icke kunde göras
ansvarig för sagda förbindelser; dock
som den vinnessjukdom hos Landskom¬
reraren Granberg, hvaraf syntom vi
sats hafva yppat sig i slutet af år
1910, vid liden för skuldsedlarnas utfär
dande icke kunde anses hafva nätt den
utvecklingsgrad att Franberg varit i
afsaknad af förständets fulla bruk¬
har Hofrätten på dessa och de af Råd
stufvurällen åberopade grunder låtit
bero vid det slut, hvari Rådstufvurät
ten i saken stannat, jämte det Köfes¬
jorn Brunberg och Afrarsmannen Fran¬
berg i deras omförmälda förmyndar.
egenskap ålagts att med tvåhundrafem
tio mark ersätta Förenings - Banken
i Finland bankens i Hofrätten hafda
kostnader
Uti Hofrättens dom hafva Protes¬
sorn Franberg och Afrarsmannen Gran¬
berg sökt ändring medels deduktion,
den Förenings Banken i Finland be¬
mott; hvarefter mundligt förhör här för
siggått, på sätt det därvid förda pro¬
tokollet närmare utvisar.
Senaten har tagit målet i öfvervå¬
370
| 463295883_0388 | 463295883 |
gande och finner skäl icke hafva an¬
förts till ändring i Hofrättens dom,
hvarvid förty kommer att förblifva;
och åläggas Professorn Franberg och
Afförsmannen Granberg i deras om
förmälda egenskap att till Förenings
Banken i Finland, i godtgörelse för
bankens kostnader i Senaten, utgifva
etthundra nittio mark. Det alle, som
vederbör, till efterrättelse länder.
Finlands Senat:
Att Charputie Väinö Hirvinen.
Alle Charpentin Väinö Hirvinen.
Vilhelm Blåfield
F. A Pehxoner.
Alfred Sarva.
Den 27. April 1917.
Finlands Senats
dom uti ett, på nedsatt revisions¬
skilling, från Ilo Hofrätt inkom¬
met sjorattsmål emellan innehaf¬
varen af firman Pilack i Co Inge¬
niören H. Silack, från Helsingfors
stad, sökande, samt Skeppsedaren
Emil Erik Brunila, från Kotka
stad, svarande: Gifven uti Justitia¬
departementet den 27. April 1917.
Senaten har låtit handlingarna
i målet sig föredragas och af dem in¬
hämtat följande:
Efter firman Pilack i bo ågången
stämning har Skeppsredaren Brunila
inför Rådstufvurätten i Helsingfors stad
den 23 Augusti 1915 anfört att sedan
hans egande sigelfartyg Vvitto genom
verteparti, uppgjordt den 22 Maj 1915, af
finnan Silack & C:n lefraktats för tren¬
ne resor att under sommaren sagda
år föra last af allulosa från Spjut¬
sund till Reväl, hvarvid i ärtepar¬
tiet bestämts, bland annat, att för
lastningen skulle beräknas två dagar
från det fartyget vore klart att in¬
Och: J. P. - J.S. 4. R. B.
371
No 749.
Pag. 356. R.D 1906.
| 463295883_0389 | 463295883 |
taga last samt att för hvarje öfver¬
liggedag skulle betalas en ersättning af
125 mark, så hade sagda fartyg, då
detsamma under den andra af de af¬
talade resorna den 18 Juli 1915 ankom¬
mit till Sjutsund, därstädes icke er¬
hållit last utan nödgats, efter det be¬
fälhafvaren den 21 i sistsagde månad
daröfver anfört protest den 28 i sam¬
ma månad utan last afsigta från
Syntsund. På grund häraf och som
firman Silack & C:o icke kunnat sa¬
mas att till Skeppsvedaren Runila
utbetala den Brusila för omförmäl¬
da kontraktsrött enligt antepartiet till¬
kommande ersättningen, har Ruini¬
la yrkat Ingeniören Pilacks förplik¬
tande att såsom innehafvare af
firman Pilack & C:o till Brunila i
nästberördt afseende utgifva 1000 mark
jämte ränta
I afseende å genmäle i saken
har Ingeniören Silack framhållit, att
Skeppslidaren Brusila icke underrät¬
tat förman Pitack, Co om tiden för
berörda förtygs ifrågakomna afresa till
Spjutsund, hvarför förman icke kun¬
nat vidtaga åtgärd för fastygets för¬
seende med last, samt att ej mindre
vederbörande aflastare då förtyget den
19 förberörda Juli anmälts vara klart
att intaga last, meddelat befälhafva¬
ron, att last icke stode att fås och
att fastyget vid sådant förhållande
borde söka sig trakt på annat håll,
än äfven firman Pilack, C:o redan
den 12 Juli 1915 underrättat finnan
Victor Ek, som å Skeppsedaren Bru¬
nilas vägnar undertecknat omförmäl¬
da anteparti att någon lastning af
nämnda fartyg tillvidare icke kunde
verkställas vid hvilket förhållande det
varit befälhafvarens å fartyget skyl¬
dighet att genast afsagla och icke vi¬
dare vänta på säst i förloppning
att sedermera kunna göra anspråk
på ersättning för öfverliggodagar. I
anseende härtill och då befälhafva¬
ren å nämnda fartyg, ehuruväl
han inom stadgad tid anmätt pro¬
test öfver att fartyget vid sagda u¬
sa icke erhållit last, dock ej, på rätt
372
| 463295883_0390 | 463295883 |
emellertid ske bort, om berörda för¬
hållande underrättat förman Silacks by
äfvensom Skeppsredaren Brunila, med
afseende därå att de aftalade ligger¬
dagarna för fastyget enligt antepar¬
tiet voro två och öfverliggodagarna
enligt 91 SS: i Sjölagen borde motsvara
halfva antalet af de förra i detta
fall uti ingen händelse kunde tiller¬
kännas ersättning för flere än en öf¬
verliggedag, har Ingeniören Plack
motsagt käromålet.
Efter det Skeppsredaren Raunila
bemätt Ingeniören Pilacks förestående
genmäle samt sjökaptenerne, Hamn¬
kaptenen Oscar Wilhelm Andstén och
"Hävigationsskoleföreståndaren Johan Gett¬
frid Lindholm, hvilka äfvensom Hamn¬
mästaren Vilhelm Alfred Svensson i
egenskap af sakkunnige män öfver¬
varit målets behandling vid Rådstuf
verätten, afgifvit utlåtande, har Råd¬
stufvurätten, hvarest parterna å ömse
sidor gjort anspråk på ersättning för
rättegångskostnaden, genom utslag den
1. December 1915 på däri upptagna In¬
ålagt Ingeniören Pilack såsom inne¬
hafvare af firman bilack i Co, att e¬
mot kvitto till Skeppstudaren Bruni¬
la utbetala ersättning för en öfverlig¬
gedag med etthundra tjugufem mark
jämte fem procents årlig ränta från
lagsökningsdagen den 23 Augusti 1915,
till dess full betalning skedde, men
fingo parterna i anseende till sakens
utgång sjelfva vidkännas sina kost¬
nader i rättegången, jämte det par¬
terna ålagts gemensamt till hälften
hvardera, ersätta de af Rådstufvurät¬
ten för målet anlitade sakkunnige
männen och i sådant afseende ut¬
gifva till Hamnkaptenen Andsten sex¬
tiofem mark, Savigationsskoleförsten
daren Lindholm femtiofem mark och
Hammästaren Svensson tio mark¬
Hofrätten, under hvars pröfning
såväl Skeppstedaren Brunila som Kn¬
geniören Silack i vadeväg dragit
målet, har medels dom den 31. Au¬
gusti 1916 sig utlåtit; och alldenstund
finnan Silack i C:o, som enligt före¬
nämnda erteparti befraktat seqel¬
373
| 463295883_0391 | 463295883 |
förtyget Vöitto för tvenne resor under
sommaren 1915 att föra last af allu¬
lösa från Syntsund till Reväl, efter
det fastyget den 18 Juli sistsagda år
anländt till Syntsund och befälhaf¬
varen följande dag anmält detsam¬
ma vara flart att intaga last, icke
tillhandahållit fartyget last, samt fir¬
man Silack i Co genom att på an¬
tydt rätt uraktlåta att fullgöra anta¬
vartiet vållat det fartyget blifvit i
Sjutsund uppehållet till den 28 i be¬
rörda månad, då firman bilack Åbo
och Skeppsedaren Brunila vidtagit
sådan ändring af eertepartiet, att far¬
tyget komme att intaga last å Valhon¬
lastageplats fördenskull och då Skepps¬
redaren Brunila varit berättigad till
ersättning för omförmälda uppehåll
samt det af Brunila uti antydt
afseende i anspråk tagna beloppet
etthundratjugufem mark för dag, som
enligt oertepartiet fastställts såsom er¬
sättning för en öfverliggedag, af fir¬
man Silack & C:n icke ens påståtts va¬
ra oskäligt, har Hofrätten, med änd¬
ring af Rådstufvurättens utslag, ålagt
Ingeniören Pilack, såsom innehafvare
af firman Pitack, C:o, att emot kortto
till Skeppsedaren Brunila utbetala ford
rade ettusen mark jämte fem procents
årlig ränta därå från lagsökningsda
gen den 23 Augusti 1915 intill skeende
full likvid samt att med etthundra
femtio mark godtgöra Brusila hans
i saken vid Rådstufvurätten hafda
kostnader. För öfrigt och jämte det
Skeppsledaren Brunila befriades från
skyldigheten att till de af Rådstuf¬
varätten anlitade v afkunnige män¬
nen gälda hälften af förenämnda
dem tillerkända arfvoden, ålades Inge¬
niören Pilack i berörda egenskap så¬
som täppande part att ensam er¬
lägga dessa arfvoden
Uti Hofrättens dom har Ingeniö¬
ren Pilack anhållit om ändring me¬
dels deduktion, hvars duglett å instäl¬
lelsidagen den 30. Oktober 1911 uttagits;
och har Skeppsedaren Brunila den 13.
därpåföljande November efter klockan
tolf på dagen hit ingifvit en skrift,
374
| 463295883_0392 | 463295883 |
innefattande bemötande af sagda änd¬
ringsansökan.
Sonaten har tagit målet i öfver¬
vägande; och jämte det förenämnda
skrift, enär densamma icke hit ingif¬
vits inom den tid, som föreskrifvas uti
30. kap. 10 SS: R. B, sådant detta lagrum
lyder i förordningen af den 27. April
1868, lemnas utan afseende, finner Se¬
naten Ingeniören Pilack icke hafva
anfört skäl till ändring i Hofrättens
dom, vid hvilken alltså kommer att
bero; och skyldigkännes Ingeniören
Claak att till Skeppsedaren Brunila
gälda afgifterna för hans exemplar
af denna Senatens dom med tjugu¬
åtta mark. det alle som vederbör¬
till efterrättelse länder.
Finlands Senat:
Mannes Siltonen Johan Nordgren.
Mannes Siltonen Johan Nordgren.
Väinö Hirvinen
F. Alekonen.
Uno Strömsten.
Den 27 April 1917.
Finlands Senats
dom uti ett, på nedsatt
revisionsskilling, från
Åbo Hofrätt inkommit
sjörättsmål emellan in¬
nehafvaren af firman Pi¬
lack o C. Ingeniören H.
Pilack, från Helsingfors
stad, sökande, samt
Skeppsredaren Gottlieb
Piipari från Kuotsalo.
by i Kymmene socken,
svarande: Gifven uti
Institiedepartementet
den 27 April 1917
Senaten här låtit handlin¬
garna i målet sig föredragas
och af dem inhämtat följan¬
Efter firman Silack, Co å
de:
gången stämning har Skepps¬
redaren Piipari inför Rådstuf¬
vurätten i Helsingfors stad
den 23 Augusti 1815 anfört att
sedan hans egande sigelförligg
Wellamo genom antiparti upp¬
Ofe: J. P. - J. S. - V. H. F.
U. S.
No 750
Pag. 337. Rgs
1916.
| 463295883_0393 | 463295883 |
gjordt den 22 Maj 1915, af finnan
Pilack och befraktats för ett an¬
tal resor att under sommaren sag¬
da år föra eellulosa från spjut¬
sund till Reväl, hvarvid i arte
partiet bestämts, bland annat
att för lastningen skulle beräk¬
nas två dagar från det förty
get vore klart att intaga last
samt att för hvarje öfverligge¬
dag skulle betalas en ersättning
af 75 mark så hade sagda far¬
tyg, då detsamma under en af
de aftalade resoma den 24 Ju¬
ni 1915 ankommit till spjut
sund och anmälts vara klart
att genast intaga last, i brist
på last nödgats ligga i Spjut
sund från nästnämnde dag
till den 28 i samma månad
då last erhällits, samt under¬
en senare resa efter att hafva
anländt till skjutsund den
10 Juli 1915 och anmälls vara¬
färdigt att omedelbart intaga
last icke erhållit någon last
utan varit tvunget, efter del befäl¬
hafvaren däröfver den 16 i sistsag¬
de månad anfört potest, att den
28 i samma månad utan last
afseylä från spjutsund. På grund
häraf och som firman bilack.
6o icke kunnat förmås att till
Koppsredaren Piipari utbetala
den Piipari för omförmälda
kontraktskott enligt antepartiet
tillkommande ersättningen, har
Skeppedaren Piipari yrkat In¬
geniören Pelarts förpliktande
att i egenskap af innehafvare
af firman Silnet, C. till Piipa¬
ri i nästberördt afseende utgif¬
va för tre öfverliggodagar för
tiden emellan den 24 och
den 28 Juni och för sexton öfver¬
liggedagar emellan den 10 och
28 Juli eller för sammanlagdt
nitton öfverliggodagar 14/25
mark jämte ränta.
I afseende å genmäle i en¬
ken har Ingeniören Pilack fram¬
hållit, att skepparedaren Piipa¬
376
| 463295883_0394 | 463295883 |
ri icke underrättat förman Pilack
C° om tiden, då "Kellamo" anträdt
ifrågavarande resor till Spjutsund,
hvarför firman icke kunnat vid
taga åtgärd för fastygets förseen
de med last, samt att ej mindre
vederbörande aflastare omedelbart
efter del Pellamo under sin före¬
nämnda i Juli månad gjorda
resa anländt till Spotsund med
delat befälhafvaren, att last ic¬
ke stode att erhålla och att får¬
tyget vid sådant förhållande
borde söka sigtrakt på annat
håll, än äfven förmån Pelack
O den 12 i sistsagda månad
underrättat förmån Actor Ek,
som å Skeppsvedaren Piiparis
vägnar undertecknat omförmäl¬
da erteparti att någon lastning
af nämnda förtyg tillsvidare ic¬
ke kunde verbetällas vid hvilket
förhållande det varit befälhafva
rens å fartyget skyldighet all
genast afsegla och icke vidare
vänta på last i förloppning
att sedermera kunna göra anspråk
på ersättning för öfverliggoda¬
gar. I anseende härtill och då
befälhafvaren å omordade fartyg
försummat såväl att inom stad
gad liggetid anmäla potest öf¬
ver att fastyget vid sin resa i Ju¬
li månad icke erhållit last i
Spjutsund som och att om sag¬
da förhållande underrätta firman
Pilack och samt för lastningen
under resan i Juni månad an¬
vändts endast två öfverligge
dagar och Skeppsredaren Piipa¬
ri, med afseende därå att de
aftalade liggedagarna för får
tyget enligt antepartiel vore två
och öfverliggodagarna enligt
91 SS: i Sjölägen borde motsvara
halfva antalet af de förra för
resan i Juli månad uti ingen
händelse kunde tillerkännas er¬
sättning för flere än en öfver
liggedag har Ingeniören Pilack
motsagt käromålet.
Efter det skepperedaren Pii¬
277
| 463295883_0395 | 463295883 |
pari bemält Ingeniören Pilacks
förestående genmäle samt Tjo
kaptenerne, Hamukaptenen Oscar
Vilhelm Andelin och Navegations¬
skoleföreståndaren Johan Gottfrid
Lindholm, hvilka äfvensom Hamn¬
mästaren Vilhelm Alfred Svensson
i egenskap af sakkännige män
öfvervarit målets behandling vid
Rådstufvurätten, afgifvit utlåtande
har Rådstufvurätten, hvarest par¬
terna å ömse sidor gjort an¬
språk på ersättning för rättegångs¬
kostnaden, medels den 1 Decem¬
ber 1915 afkunnadt utslag fun¬
nit utredt vara att Skeppsreda
ren Piiparis egande sigelfärtyg
vellamo af finnan Silack " Co
genom contracte af den 22 Maj
1915 befraktats för åtta resor
under sommaren samma är
emellan stjutsund och Reval
hvarvid i antepartiet bestämts;
bland annat, att för lastnin¬
gen skulle beräknas två dagar
från det farliget vore klart att
lasta samt att för hvarje öfverlig¬
gedag skulle betalas en ersättning
af sjuttiofem mark, äfvensom
att "Wittamo" under en af dessa.
resor ankommit till Spjutsund
den 24 Juni och samma dag
anmälts klart att intaga last,
men erhållit sådan först den
28 i sagda månad, samt un¬
der en följande resa anländt
till spjutsund den 10 Juli och
utan all erhålla last hvarlegat
lärstädes till den 27 Juli, då
förtyget utan last afseglat, och
som den omständigheten, huru¬
vida Skeppvedaren Piipari er¬
hållit del af den underrättelse
finnan Silack i Co, enligt sitt
påstående, den 12 Juli lämnat
finnan Victor Ef därom att
läst vid angifna tid icke stått
att i Spudsund erhålla med
afseende därå att förmån Pi¬
lack Å Co genom en sådan un¬
derrättelse icke befriats från si
na skyldigheter enligt framt¬
278
| 463295883_0396 | 463295883 |
aftalet, hvilket icke blifvit i den
ordning 94 p: 1 moni. Sjölagen
stadgade upphäfdt, icke vore å
saken verkande, samt Skepptre¬
daren Piipari enligt urtepartiet
icke varit skyldig att om tiden
för förtygets äfresa till lastnings¬
osten hvarje gång underrätta
finnan Pilack i Co, som utan
det underrättelse bort hålla last
i beredskap för förtygets resor, allt
så och då vid firman Pilack
iles invändning, att Skeppare¬
daren Piipari skulle försummat
underrätta firman därom att
läst i Spjutsund icke erhållits
ej kunde fästas afseende, då
finnan äfven därförutan härom
ägt kännedom, har Rådstufvu¬
rätten funnit Skeppsredaren
Piipari som i behörig ordning
anmält protest emot urakt¬
låtenheten att lämna last, va¬
ra lagligen berättigad att för
den tid förtyget utöfver afla¬
lad liggetid ägt i Spjutsund
införränta last erhålla ersättning
såsom för öfverliggedagar, hvar
för och som antalet dylika öf¬
verliggdagar för resan i Juni
månad utgjort tre, men enär
beträffande resan i Juli månad
aflästaren ägt utöfver i erte
partet bestämda två liggerla
gar enligt 91 SS: 2 mom. Sjöla
gen tillgodonjuta endast en
öfverliggedag Piipari, som o¬
medelbart efter ankomsten er¬
hållet underrättelse om afsak
naden af last, icke haft an¬
ledning att längre tid med
färlyget svarstanna å last¬
ningsorten och förty ej lagli¬
gen kunde göra anspråk på
godtgörelse för mer än en öf¬
verliggedag, Rådstufvurällen,
med förkastande af Skeppere
daren Piiparis därutöfver gjor¬
da yrkande, ålagt Ingeniören
Pilack, såsom innehafvare af
finnan Pilack och att emot
koilla till Skepperedaren Piipa
379
| 463295883_0397 | 463295883 |
ri utbetala ersättning för inalles
fyra öfverliggodagar efter ofvan¬
nämnda beräkningsgrund med
sammanlagdt trehundra mark
jämte fem procents ränta från
lagsökningsdagen den 23 Au¬
gusti 1915 till dess full betal¬
ning skedde, men fingo par
terna i anseende till sakens
utgång själfva vidkännas si¬
na kostnader i rättegången,
jämte det parterne ålagts att
gemensamt, till hälften hvarde
ra ersätta de af Rådstufvurät
ten för målet anlitade sak¬
kunnige männen och i sådant
afseende utgifva till Hamn¬
kaptenen Andstén sextiofem
mark, Nåvigationsskoleförestån
daren Lindholm femtiofem mark
och Hammaslaren Svensson
tio mark.
Hofrätten under hvars pröf¬
ning såväl Skeppssedaren Piipa¬
ri som Ingeniören Silack i va¬
deväg dragit målet, har me¬
dels dom den 31 Augusti 1916 sig
utlåtit; och alldenstund förmån
Pilack och som enligt förenämn¬
da urteparte befräktat sigelfar
tyget Wellamo för åtta resor un¬
der sommaren 1915 att föra last
af ettulösa från Spjutsund till
Reval efter det färtyget den
10 Juli sistsagda år anländt
till Spjutsund och befälhafvaren
emedelbart anmält detsamma
vara klart att intaga last
icke tillhandahållit fastyget
last, samt förman Pelset i O¬
genom att på anlydt sätt in¬
aktlåta att fullgöra antepartiet
vållat det förtyget blifvit.
Spjutsund uppehållet till den
28 i berörda månad, då finnan
Pilack och Skeppsvedaren Pu¬
pari vidtagit sådan ändring
af eertopartiet all förtyget skul¬
le intaga fast å Valborg lästa
upplats fördenskull och då Skeggs¬
redaren Piipari varit berättigad
till ersättning för omförmälda
380
| 463295883_0398 | 463295883 |
uppehåll samt det af Piipari i
antydt afseende i anspråk tag¬
na beloppet sjuttiofem mark för
dag, som enligt antepartiet fast¬
ställts såsom ersättning för en
öfverliggedag, af förmån Pilack
de icke ens paståtts vara oska¬
ligt har Hofrätten, med ändring
af Rådstufvurättens utslag i den¬
na del, ålagt Ingeniören Pilack
såsom innehafvare af förmån
Klock & Co, att emot kvitto till
Skeppsredaren Piipari utbetala
ettusen tvåhundra mark jämte
fem procents ränta därå från
lagsökningsdagen den 23 Augusti
ti 1915 eller att jämte den Piipa¬
ri för förstnämnda resa tiller
kända ersättningen för tre öfver¬
liggedagar, utgörande tvåhund¬
ra tjugufem mark, till Pupari
utgifva inalles ettusen fyrahund¬
ra tjugufem mark med ränta
därå efter fem för hundra från
berörde 23 Augusti intill skeende
full likvid, hvarhos Ingeniören
Pilack ålagts att godtgöra Skepps
redaren Piipari dennes i målet
vid Rådstufvurätten hafda kost
nader med etthundra femtio
mark. För öfrigt och jämte det
Skeppsredaren Piipari befriades
från skyldigheten att till de
af Rådstufvurätten anlitade
sakkunnige männen gälda hälf¬
ten af förenämnda dem tiller¬
kända arfvoden ålades Ingenio
ren Pilack, i berörda egenskap,
såsom tappande part, att en¬
sam erlägga dessa arfvoden
Uti Hofrättens dom har In¬
geniören Pilack anhållit om
ändring medels deduktion, hvars
duptell å inställelsedagen den
30 Oktober 1916 uttagits; och har
Skeppsredaren Piipari den 13.
därpåföljande November efter
klockan tolf på dagen hit in¬
gifvit en skrift, innefattande
bemötande af sagda ändrings
ansökan
Senaten har tagit målet
381
| 463295883_0399 | 463295883 |
i öfvervägande; och jämte det
förenämnda skrift, enär densam¬
ma icke hit ingifvits inom den
tid, som föreskrifves uti 30 kap
10 SS: R. B. sådant detta lagrum
lyder i förordningen af den 27.
April 1868., lemnas utan afseen
de, finner Senaten Ingeniören
Pilack icke hafva anfört skäl till
ändring i Hofrättens dom, vid
hvilken alltså kommer att bero;
och skyldigkännes Ingeniören Pi¬
lack att till Skepporedaren Piipa¬
ri gälda afgifterna för hans exempl
lar af denna Senatens dom med
trettioåtta mark det alle, som ve¬
derbör, till efterrättelse länder.
Finlands Senat:
Mannes Peltonen. Johan Nordgren
Mannes Peltonen. Johan Nordgren
mtty
läinö Hirvinen A. Pehvonei
läinö Hirvinen A. Pehvonei
Uno Strömsten
På
Huhtikuun 27 päivänä 1917.
Suomen Senaatin
tuomio nostorahalla Turun
Hovioikeudesta tulleessa, kiin¬
teän omaisuuden velanmak¬
suksi käyttämistä koskevas
sa jutussa, jossa ovat Talol¬
linen Juho Sippu eli Pentti
Someron pitäjän Lautelan
kylästä, hakijana sekä kuolleen
Talollisenlesken Sofia Lehtisen¬
Tuohimäen oikeudenomistajat
Talollisenlesket Anna Mäki¬
nen ja Aurora Penttinen, mo¬
lemmat sanotusta kylästä, Mei¬
ti Sofia Åkren, Someron pitä¬
jän Suojoen kylästä, Kaupun¬
ginviskaali Arvo Linturi ja tä¬
män vaimo Saimi Maria Lin¬
turi, Rauman kaupungista
Merikapteeni Viktor Wilhelm
Tuominen ja hänen vaimonsa
Olga Johanna Suominen, Tu¬
run kaupungesta, Taateri Frans
Alfred Penttinen, Kynin pitä¬
jästä, Talollisenleski Sofia Aar¬
nio, Kiikalan pitäjän Yltäky¬
N. 7. do J. N. A. W. H.
382
No 751.
Pag. 41 R. D.
1916
| 463295883_0400 | 463295883 |
lästä, ynnä Asioitsija Edvard Hem¬
marberg, Nummen pitäjän Leppä¬
korven kylästä, saapuville tullei
na, mutta Työmies Aleksi Aimo¬
nen, sanotusta Lautelan kylästä,
Talollinen Juho Alitalo, Puuseppä
Maurits Wahlström ja hänen vai¬
monsa Maria Wahlström sekä Na¬
ti Wilhelmina Äkren, kaikki mai¬
nitusta Suojoen kylästä, Torppari
Selim Uutela, Someron pitäjän
Kaskiston kylästä, Filosofiankan¬
didaatti Väinö Penttinen, Turusta
ja Puusepänleski Aquilina Ram¬
stedt, Kiikalan pitäjän Värijoen
kylästä, poisjääneenä vastaajina
Annettu Oikeusosastossa Huhtikuun
27 päivänä 1917.
Senaatti on itsellensä esittelyttänyt
jutun kirjat ja niistä, mikäli nyt on
kysymyksessä, saanut tietää seuraavaa
Sofia Lehtinen on Hämeen läänin
Kuvernöörille Elokuun 31 päivänä 1907.
jätetyssä kirjelmässä anonut että Juho
sipun nykyään omistamat Kylä Pent¬
ti niminen puolikas Pentin perintötilaa
No 6 ja Heikkilän perintötila No 3. Lau¬
telan kylässä, joihin oli Maaliskuun
3 päivänä 1899 vahvistettu kiinnitys
Nakkuri Fredrik Wirtasen ja tämän
vaimon Marjaana Wirtasen Helmi
kuun 10 päivänä 1899 Sofia Lehtisel¬
le antaman velkakirjan sisällyksen
2900 markan ynnä sille määrätyn
kuuden prosentin vuotuisen koron
maksamisen vakuudeksi, julistettu
siin käytettäviksi sanotun velan mak¬
suksi, siitä kuitenkin vähentäen Huh¬
tikuun 29 päivänä 1900 suoritetut
872 markkaa 95 penniä. Asian
tultua riitaisena lykätyksi oikeuteen
ja Sofia Lehtisen sillä välin kuol¬
tua ovat Anna Mäkisen mies enti
nen Talollinen Kustaa Mäkinen ja
Sofia Aarnion mies Talollinen E¬
lias Aarnio ynnä mainitun vaina¬
jan edellä luetellut oikeudenomista¬
jat Semeron pitäjän käräj �äkunnan
Kihlakunnanoikeudessa toistaneet
Sofia Lehtisen kerrotun vaatimuksen
Kanteesta kuultuna en Juho
Sippu väittänyt että, kun hän oli
383
| 463295883_0401 | 463295883 |
Heinäkuun 10 päivänä 1900 Fredrik
ja Marjaana Wirtasen konkurssiperän
toimitsijamiesten pitämässä julkises¬
sa huutokaupassa ostanut yllämai¬
nitut konkurssipesään kuuluneet
Kylä-Pentin ja Heikkilän tilat, So¬
fia Lehtinen oli suostunut saamisen
sa suoritukseksi tyytymään siihen
jako osuuteen, mikä hänelle kiinni¬
tyksen omistajana oli tuleva Juho
Sipun tarjaamasta ja sittemmin
maksamasta kiinteistöjen kauppa¬
summasta; ja on Juho Sippu, keski
hän niin ollen ollut vastuunalainen
kysymyksessä olevan velan suorit¬
tamisesta, anonut kannetta hyljät¬
täväksi.
Kihlakunnanoikeus, jossa asian¬
osaiset molemmin puolin ovat muis¬
tuttaneet kulujensa korvaamisesta,
en Toukokuun 3 päivänä 1912 julis¬
tetussa päätöksessä lausunut selvite¬
tyksi, että Fredrik ja Marjaana Wir¬
tasen konkurssipesän laskuun Hei¬
näkuun 10 päivänä 1900 julkisella huu¬
tokaupalla myytäessä puheeksi tulleita
Kylä-Pentin ja Heikkilän tiloja, Sofia
Lehtinen oli, Juho Sipun tarjotessa sanotuis¬
ta tiloista yhteensä 48125 markkaa, suos¬
tunut hyväksymään tuon tarjouksen
ristä huolimatta ettei hänen mainittu
saamisensa tulisi sanotusta kauppa¬
hinnasta täysin maksetuksi, minkä
vuoksi ja kun tuon saamisen vakuu¬
deksi myönnetty kiinnitys siis ei ollut
siirtynyt Juho Sipun vastattavaksi, Kih¬
lakunnanoikeus on hyljännyt kan¬
teen sekä velvoittanut Sofia Lehtisen
edellämainitut oikeudenomistajat yh¬
teisesti tai kenellä varoja oli neljällä
sadalla markalla korvaamaan Ju¬
ho Sipun oikeudenkäyntikustannukset.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi
Sofia Lehtisen oikeudenomistajat
töamalla olivat saattaneet jutun,
on tuomiossa Joulukuun 20 päivältä
1915 antanut lausuntonsa asiasta, ja kor¬
ka Sofia Lehtisen oikeudenomistajain
puheenaoleva saaminen perustui mak¬
settavaksi langenneeseen velkakirjaan,
jonka sisällyksen vakuudeksi oli myön¬
netty kiinnitys edellämainittuihin kiinteis¬
384
| 463295883_0402 | 463295883 |
töihin, sentähden ja kun ei Juho Lippu¬
ollut näyttänyt, että sanottu saaminen
olisi suoritettu eikä myöskään että siitä
olisi luovuttu taikka että kiinnitys o¬
lisi lakannut olemasta voimassa, on
Hovioikeus kumonnut Kihlakunnan
oikeuden päätöksen ja Ulosottolain
2 luvun 2 SS: n ja 17 SS:n 2 kohdan no¬
jalla vahvistanut kysymyksessä ole¬
van saamisen kaksituhatta seitsemän¬
kolmatta markkaa viisi penniä kuuden
prosentin korkoineen, luettuna alkupe¬
räiselle kahdentuhannen yhdeksänsa
dan markan suuruiselle pääomalle
Helmikuun 10 päivästä 1899 Huhtikuun
29 päivään 1900 ja siitä lähtien kahdel¬
letuhannelle seitsemällekolmatta mar¬
kalle viidelle pennille, ynnä ne nel¬
jäsataa markkaa, jotka Hovioikeus
oli määrännyt Sofia Lehtisen oikeu¬
denomistajille korvaukseksi puheena¬
laisesta hausta Kuvernöörin
luona ja Kihlakunnanoikeu¬
dessa johtuneista kuluista,
suoritettaviksi Kylä - Pentin ja
Heikkilän tiloista
Hovioikeuden tuomioon on Juho Sep¬
pu anonut muutosta perustelmalla, jo¬
hon Sofia Lehtisen saapuville tulleet
oikeudenomistajat ovat vastanneet
senaatti on tutkinut tämän jutun
ja harkitsee oikeaksi, kumoten Hovioi¬
keuden tuomion, jättää asian Kihla¬
kunnanoikeuden päätöksen varaan
Tätä kaikki asianomaiset noudatta
koot
Suomen Senaatti
August Nybergk. Johanna Peltonen.
August Nybergk. Johanna Peltonen.
Johan Nordgren.
A. W. Heikkilä.
383
| 463295883_0403 | 463295883 |
Huhtikuun 30 päivänä 1917
Suomen Senaatin
tuomio nostorahalla Turun Ho¬
vioikeudesta tulleessa velko
misjutussa, jossa Maanvilje
lysneuvos Alfred Kordelin Lam¬
min pitäjästä on hakijana,
sekä kuolleen Talonomistajan
Aksel Saarukan leski Helga
Saarukka Kokkolan pitäjäs¬
tä, omasta puolestaan ja mai¬
nittujen aviopuolisoiden ala¬
ikäisten lasten lakimääräise¬
nä holhoojana vastaajana:
Annettu Oikeusosotossa Huhti¬
kuun 30. päivänä 1917.
Saraalli on itselleen gittelyt¬
tänyt jutun kirjat ja niistä mi¬
käli nyt on kysymyksessä, saa¬
nut tietää
Lammin ja Kosken pitä¬
jien käräjäkunnan Kihlakun¬
nanoikeudessa on Aksel Saarukka
lausunut, että sittenkun Maanvil¬
jelysneuvos Randelin oli keväältä
vuonna 1911. sanomalehdessä il¬
moittanut haluavansa ostaa käy¬
Läsnä: A. B. J. B: Å. K. H.
386
No 765
by. 342. R. S. 1916.
| 463295883_0404 | 463295883 |
tetyn tai uuden kuorma antamoliin
ja Saarukka oli sen johdosta kir¬
jessä tarjennut omistamaansa anto¬
mobiiliä, Fordelinin ostettavaksi
1000. markan hinnasta, samalla mai¬
niten automakiiliä käytetyn kaksi
tai kolme kuukautta sekä sen o¬
levan 3000 - 3500 kiloa kantavan, sen
koneen 1822. huosvoimaisen ja nopu
den 4-16 kilometriä, tunnissa, niin oli
Kordolin, käytettyään Antonobiolin
ohjaajansa Johan Edvard Johanssonin
Kesäkuussa vuonna 1911. Rokkolan
kaupungissa antemakiiliä perinjok¬
jin tarkastamassa ja koittelemassa si¬
tä ajassa sekä tingittyään sen hin¬
nan 0,500 markkaan, säkkösummas
sa saman kuun 22 päivältä hyväk¬
synyt antomekiilin, estettavakseen se
kä kehoittanut Saarakkaa lähettä
mään sen heti Oitin rautatiease¬
malle ja saapumaan itse perimään
siitä maksun, minkä jälkeen anto¬
mobiili oli seuraavana päivänä
lastattu pantativannun Kokkolas
sa ja Saarukka itse muutaman päi¬
vän perästä matkustanut Nordeli¬
nin kotiin Mommilan kartaneen
Lammilla, mutta koska Kordelin,
vaikka hän niinmuodoin oli teh¬
nyt sitovan kaupan puheenalaisesta
autemekulistä oli, korteltuaan si¬
tä sanotun kartanon ja Oitin rau¬
tatiaamman välillä, kaikenlaisilla
tekobyillä kieltäytynyt pysymästä
kaupassaan ja lähettänyt antomo¬
biilin toiminimelle Veljekut Arics
talletettavaksi toiminimen maka
siinissä Okspuhlajan sataman lä¬
kisyydessä, sen vuoksi ja kun
Saarukka, eli Johan Edvard Johans¬
sonin kanssa Mikkolassa sopinut
että Tuarukka saisi 50 markan kor¬
vauksen markastaan Mannilan kar¬
taneen opeltaaksensa Johanssonia anto¬
mobiiliä käyttämään, Saarukka on
vaatinut Nordelinia velvoitettavak¬
si Saarukalle suorittamaan anto¬
mobiilin hinnan 1800. markkaa
korkoineen sekä korvaamaan
Saarukan matkan Kommilaan
50 markalla
387
| 463295883_0405 | 463295883 |
Maanviljelysnunvas, Kordelin on
vastustanut kannetta, kiittäen teh¬
mensä puheenalaisesta antomieksi
listä lopullista kauppaa ja väittäen
automobiltia. Kommilassa kortettais¬
sa havaitun, ettei se Mutkaan sellai
nen kuin Abel Tuarukka oli il¬
moittanut; minkäjälkeen Kihlakun¬
nanoikeus, jossa sekä Aksel Saaruk
ka että Maanviljelysneuvos Kerol¬
lin ovat pyytäneet korvausta oikeu¬
denkäyntikustannuksistaan, on Maa¬
liskuun 30 päivänä 1912. julistamas¬
saan päätöksessä siinä mainituilla
perusteilla hyljännyt Akul Saarukan
vaatimuksen Kordelinin velvoitta
misesta suorittamaan antomakiikin
hinnan korkoineen, mutta sitä vas¬
toin velvoittanut Maanviljelysmuu¬
vor Kordelinen, koska hän oli sii¬
hen sitoutunut, merittamaan Taa¬
rekalle korvaukseksi tämän. Mommi¬
lan kartaneen tekemästä ennen mai¬
nitusta matkasta viisikymmentä mark¬
kaa. Jutun näin päättyessä sai-
vat asianosaiset kumpikin itse
kärsiä kustannuksensa jutussa
Hovioikeus, jonka tutkittavak¬
si asianosaiset puolin ja toisin ve¬
taamalla olivat saattaneet jutun
on Elokuun 31. päivänä 1916 anta¬
massaan tuomiossa katsonut selvite
tyksi, että sittenkun Aksel Saarukka,
vastaten Maanviljelysmävor Korde¬
linin edellä mainittuun sanoma¬
lehtö ilmoituksen, oli ilmoittanut suos¬
tuvansa 8500 markan hinnasta myy¬
mään Mordelinille antomakiilin, jota
oli käytetty kaksi tahi kolme kuukaut¬
ta ja joka oli 18-22 huosvoimainen
3500. belegrämman vetoinen, 16 kilo¬
metriä tunnissa kulkeva ja varustet
tu neljällä kulkuvaikteella, niin oli
Maanviljelysmuuos Kerdelin, tarkas¬
tuteltuaan antonenkiikirjaajallaan an¬
tomakiikin, Saarukalle lähettämässään
säkkösanomassa ilmoittanut hyväksy
vänsä tarjaukun ja kehoittanut ille
rukkaa lähettämään antomakiilin
Kordelinille, mikä oli tapahtunutkin
Tähän nähden ja kun myös oli sel¬
vitetty, ettei Aksel Saarukka ollut
388
| 463295883_0406 | 463295883 |
Maanviljelysneuvos, Kordelinille anta¬
nut vääriä ilmoituksia antomakiilin
ominaisuuksista vaan että kone, kun¬
sitä oikein hoidettiin, toimi moitteet¬
tomasti ja annettujen ilmoitusten
mukaisesti, sekä Maanviljelysmuras
Kondelin näin ollen oli velvollinen
Saarukalle maksamaan antomeliin
hinnan, on Hovioikeus, Aksel Saarn
kan muutoksenhakemuksen johdosta,
Kihlakunnanoikeuden päätöstä muut¬
taen, velvoittanut Maanviljelysmuuvas¬
Kordelinen maksamaan Akjel Saaru
kalle kahdeksantuhatta viisisataa mark¬
kaa viiden prosentin korkoineen
haastopäivästä Tammikuun 5. päivistä
1912 sekä viidelläsadalla markalla kor¬
vaamaan Saarukan oikeudenkäyntikir¬
het Kihlakunnanoikeudessa. joten muu¬
Juhana Kihlakunnanoikeuden päätös¬
muuten, eli mikäli Merdelin oli vel¬
voitettu saarukalle suorittamaan yllä
mainittu matkakulukevan viisikym¬
mentä markkaa, jäi voimaan, kuiten
kin niin että suurickalle näin tuomi
tusta määrästä oli, Männviljelymenes
Kordelinen vitekirjassaan tekemän
kuittausvaatimuksen johdosta, vähen
neltävä ne viisikymmentä markkaa
mitkä Saarukka oli Helsingin kau¬
pungin Raastuvanoikeuden Tammi
kuun 13 päivänä 1912, julistamalla pää¬
töksellä velvoitettu kirdelinille maksa¬
maan oikeudenkäyntikulujen kor¬
vauksena
Hovioikeuden tuomioen on Maan¬
viljelysmuroi Kordelin anonut muu¬
tosta perustelmalla, johon, Aksel Taa¬
rukare sillä välin kuoltua, Helga Taa¬
rukka on vastannut.
Senaatti on tutkinut tämän ju¬
tun; ja koska on selvitetty että, sitten
kun Maanviljelysmies Kordelin ke¬
väällä vuonna 1911 oli sanomalehdissä
ilmoittanut haluavansa ostaa kuorma
automeligin ja Aksel Saarikka uitten
oli vastannut suostuvansa kahdek¬
rantehemman vidensadan markan
hinnasta hänelle myymään anto¬
mbulen, antaen sen o minaisuuksis¬
ta ja siitä kuinka kauan antemie¬
liä oli käytetty sellaiset tiedet kuin
389
| 463295883_0407 | 463295883 |
Hovioikeuden tuomiossa lausutaan
niin Maanviljelysnruves Kerdelin
oli tarkastuttanut antomakiikin ja
sen jälkeen 22 päivänä Kesäkuu¬
ta 1911. Saarukalle lähettämässään
säkkösanomassa ilmoittanut hyväk¬
syvänsä tarjauksen ja kehoittanut Saa¬
rukkaa lähettämään antomakiilin
Kordelinille, mikä oli tarahtunutkin
sentähden ja kun ei ole näytetty, että
puheena olevassa antemäkiilissä olisi
ollut sellaista vikaa, jota ei sitä
tarkastettaessa olisi voitu havaita, taik¬
ka, että Aksel Saarukka olisi
kaupan teossa menetellyt vil¬
rillisesti. Kordelina kohtaan, kat¬
soo Senaatti oikeaksi jättää a¬
sian sen loppupäätöksen va¬
raan, johon Hovioikeus on ju¬
tussa johtunut; ja velvoitetaan
Maanviljelysneuvan Korde¬
lin suorittamaan Helaa
Saarukalle, hänellä täällä ju¬
tun vuoksi olleiden kulujen
korvaukseksi, sata markkaa
Tätä kaikki asianomaiset nou¬
dattakoot
Suomen Senaatti
August Uybergk. Adams i Peltonen
John Nordgren. A. p. Heikkilä.
John Nordgren. A. P. Heikkilä
390
| 463295883_0408 | 463295883 |
Dror 30. April 1917.
Foderlands Senats
dom uti ett, på nedsatt bevi
sionsskilling, från Åbo Hofrätt
inkommet, sjörattsmål emellan
Attu Aktiebolag, från Pargas
socken, sökande, samt Helsing¬
fors, Ångfartyrs Aktiebolag, från
Helsingfors stad, svarande: Gif¬
ven i Justitiedapartementet " den
30. April 1917.
Senaten har låtit handlingarna
i målet sig föredragas och af dem in¬
hämtat följande:
Efter stämning å Helsingfors Ing¬
förtigs Aktiebolax har Attis Aktiebolag
vid Rådstufvurätten i Helsingfors Stad
arfvit, att medels den 16. Juni 1914. af¬
slutadt antoparti mellan firman Chr¬
Stutken, i staden Geestemunde i provin¬
sen Hammer och Tyska riket, såsom
betraktare och firman H. A. Gehrekens,
i fria riksstaden Bamberg, såsom bort¬
fraktare aftal träffats om befraktning
af Helsingfors ingfartings Aktiebolag till
höriga långfartyget Kultio för transport
af utom annat, omkring 40 ständest
Gsr: J. R. J. F - K. - A. H. H - T. N.
/U. S.
No 768
Pag. 285. R. No 16.
| 463295883_0409 | 463295883 |
trävirke från Attu Aktiebolags egande
ängsågs härven i ofvannämnda koo¬
ken till Geestemunde, hvarvid i erte
partiet intagits bestämning därom, att
fartyget borde sex dagar förut tele
gräfiskt underrätta vederbörande aflas¬
tare om tiden när fastyget vore färdigt
att mottaga last. Sedan verkställande
direktören för Helsingfors Angfartygs Aktin
bolag Kommerserådet Victor Ek i delegrum
af den 4. Juli 1914 meddelat Attu Aktie¬
bolag, att sagda åregfartyg deri 11. i sam¬
må månad komme att anlöpa Attu hem¬
för intagande af det virke sistnämnda
bolag jämlikt contractet hade att af¬
lasta, så hade Attu Aktiebolag låtit
påbörja inlästning af virket i fråmar
hwilka sederonera skulle bogseras till
Rätties sida, men då därmed hem¬
nets så långt att två pråmar den 8.
i nämnda månad varit fullastade
påföljande dag fått af Kummeriserå
det Ek mottaga tillegrafivat meddelan¬
de därom att ängfartyget Rättie grund
stött och att inlästningen på sådan grund
mäste uppskjutas tillvidare. Så något
meddelande om tiden när den sålunda
uppskjutna inlästningen kunde vidtaga
sedermera icke ingått till Attu Aktiebo
lag och bolaget emellertid haft behof af
de lastade främarna för iordningställan¬
de af andra laster, hade bolaget nödgats
låta lössa pränvarna. Erär Attu Aktiebo-
lag på antydt sätt åkernekats en kost¬
nad af 402 mark 65 penni för prämarnas
lastning och lössning samt bolaget där¬
jämte i pränbyra för 10 dagar eller
för tiden från och med den 12 till och
med den 21 berörde Juli efter beräkning
af 10 mark för dag och pråm tillkomme
200 mark, har bolaget yrkat Helsingfors
Anefantys Aktiebolags förpliktande att till
Ettu Aktiebolag utgifva sammanlagdt
602 mark 65 penni jämte ränta, hvar
utom Attu Aktiebölag gjort anspråk på
rättegångskostnads ersättning
Sedan Helsingfors Angfartigs Ahtiebo
lag motsagt käromålet samt Sjökaptener
ne Hamnskaptenen Ossar Wilhelm Andersdotter
och Nevigationsskoföreståndaren Johan
Gottfrid Lindholm, hvilka i egenskap
af sakkunnige öfvervarit målets behand¬
392
| 463295883_0410 | 463295883 |
ling, afgifvit yttrarade i saken, har Råd¬
stufvurätten den 7. Maj 1915 afkunnat
utslag i målet och på upptagna skäl¬
förkastat käromålet, hvarhos Attu Aktie¬
bolag ålagts att i arfvode åt Havunkapte¬
ren Andersson och Tavigationsskoleförestån¬
daren Lindholm utgifva till hvardera
sextiofem mark.
Hörrätten, under hvars pröfning At¬
tu Aktiebolag i väderäg dragit målet.
har medds dom den 31 Juli 1916 fun¬
nit det väl vara utredt att åvigfarten
get Raltio icke å den af Helsingfors
Angfartyg. Aktiebolag jämlikt ofvanberör¬
da contracti Attu Aktiebolag kungjorda
tiden varit färdigt att i Attu ångsågs
hamn intaga den last Attu Aktiebolag
enligt sämma oerteparti hade att af¬
lästä: men emedan antydda deröjsmål
obestridt härrört af omförmälda grund
stötningsstyrka och icke af Helsingfors
Angfartyrs Aktiebolags eller befälhafva
rens å Rättio vållande samt Attu Ab¬
tiebolag förty, enligt 81 SS. i Sjölagen, icke
var berättigadt till ersättning för den
skada bolaget uppgifvit sig hafva tidet
i följd af dröjsmålet, har Hofrätten lä¬
tit bero vid det slut, hvari Rådstufverät¬
ten i saken starenat, äfvensom skyldig
känt Attu Aktiebolag att med sextio mark
godtgöra Helsingfors Angfartgas Aktiebolag
ders i Hofrätten för målet hafda kostna
der.
Uti Hofrättens dom har Attu Ak¬
tiebolag sökt ändring medela deduktion.
den Helsingfors Angfartygs Aktiebolag
bemött.
Senaten har tagit målet i öfver¬
vägande och finner däri utredt vara
att sedan Åtta Aktiebolag, medels tillegren
af den 4. Juli 1914 underrättats därom
att ängfärtyget Rättie beräknades den
11. i samma månad vara färdigt att i
Attu hänen inlästa ifrågavarande trä¬
varuparti samt Attu Aktiebolag i an¬
ledning däraf låtit i tvänne frånar
inlasta en del af trävanupartiet, så
hade Helsingfors Angfartigs Aktiebolag,
efter det engfartyget i Rättio emellertid
den 9. Juli 1914. blifvit utsatt bör ofvan¬
omförmälda grundstötning, i följd hvar¬
af fartyget hindrats att å uts att tid
103
| 463295883_0411 | 463295883 |
infinna sig i sagda härmon uti ett näst¬
nämnde dag till Attu Aktiebolag aflåtet
telegiain, jämte meddelande om grund
stötningen, underrättat Attu Aktiebolag,
att lastningen måste tillvidare uppskju¬
tas; och emedan icke ens påstälts, att
Helsingfors Angfartygs Aktiebolag eller äng¬
fastyget Rättes befältröfvare skulle va¬
rit vållande till nämnda grundstötning
ty och då Attu Aktiebolag vid antydt
förhållande, därest aktiebolaget ej velat
afbida det sålunda uppkomna eröj¬
målets upphörande, jämlikt 31. SS i Sjö¬
lagen endast egt rätt att hafva fråkt¬
aftalet, men deremot icke är berätti¬
godt till skadeslånd af Helsingfors Aug¬
förtygs Aktiebolag, pröfvar Senaten rätt¬
vist låta bero vid det slut, hvari Hof¬
rätten i saken starenat; och ålägges Atu Ak¬
tiebolag att till Helsingfors Angfartygs Aktiebolax i er¬
sättning för dess härstädes i målet hafda kostna
der utgifva sjuttiofem mark. Pet alle, som ve¬
derbör, till efterrättelse länder.
Finlands Senat:
Yllännes, Iltonen
täinö Hirvinen
F A Pehkonei
John Nordgren.
A. W. Heikkilä
Uno Strömsten
Toukokuun 2. päivänä 1917
Suomen Senaatin
394
tuomio nostorahalla Turun Hovi¬
oikeudesta tulleessa päätöasiassa
ossa ovat Torppari Juho Edvard
Fors ja hänen vaimonsa Selma
Kristiina Fors, Sukaisten pitäjän
Leväsjoen kylästä, hakijoina, sekä
Torpparinleski Liisa Juhontytär
Fors, omasta puolestaan ja alai¬
käisen poikansa Viktor Nikanoi
Forsin lakimääräisenä holhoo
jana, ynnä hänen täysi-ikäi¬
set lapsensa Frans Rikhard
Koski sekä Eliisa, Aleksandra
Aurora ja Pekla Fors, samasta
kylästä poisjääneenä vastaajina
Annettu Oikeusosastossa Touko¬
kuun 2. päivänä 1917.
Senaatti on itsellensä esittelyttä
nyt asiaan kuuluvat kirjat ja
niistä, mikäli nyt on kysymyk¬
sessä, saanut tietää:
Haastatettuansa Juho Edvard ja
Selma Kristiina Possin ovat Liisa
Fors ja hänen ylläluetellut myötä¬
puolensa Merikarvian ja Siikäisten
Läsnä: J. P. J. B. S.S.
No 779.
Pagl. 343. R. 1916.
| 463295883_0412 | 463295883 |
pitäjäin käräjakunnan Kihlakun¬
nanoikeudessa lausuneet, että Lii¬
sa Forsin Elokuun 8. päivänä 1900.
kuollut mies Torppari Frans Hen¬
rik Henrikinpoika Fors oli väli¬
kirjalla Marraskuun 2. päivältä
1886. saanut viideksikymmeneksi
vuodeksi vuokraoikeuden Heikki
lan taloon Leväsjoen kylässä kuu¬
luvaan niin kutsuttuun Forsin
torppaan sekä että Frans Hen¬
rik ja Liisa Fors olivat Huhti¬
kuun 29. päivänä 1897 laaditulla
Liisa Forssen Frans Henrik For¬
sen kuoltua valvomalla ja sit¬
ten lain voiman saaneella keski
näisellä testamentilla määrän¬
neet että kaikki Forsin puoli¬
soiden omaisuus oli jääpä toi¬
sen kuoltua jälkeenjääneen yksin
omaisuudeksi ja semmoisena
pysyvä niin kauvan kuin hän nai¬
mattomana eli; ja kun näin
ollen Juho Edvard ja Selma Kristii
na Forsilla, jotka asuivat Forsen
torppaa, ei ollut minkään laista
oikeutta sanotun torpan hallin¬
taan, ovat Liisa Fors ja hänen
asiakumppanensa vaatineet Juho
Edvard ja Selma Kristiina Torsen
velvoitettaviksi heti muuttamaan
sanotusta torpasta.
Juho Edvard ja Selma Kristiina
Fors ovat vastannut, että Frans
Henrik ja Liisa Fors olivat Elo¬
kuun 21. päivänä 1894. laaditulla
myyntikirjalla luovuttaneet Forsin
torpan pojalleen Henrik Forsille,
joka taas välikirjalla seuran:
neen Marraskuun 10. päivältä oli
siirtänyt torpan hallintaoikeuden
Juho Edvard Forsille, minkä vuok¬
si ja kun Liisa Fors sitä paitsi
erityisellä välikirjalla Elokuun
13. päivältä 1906. oli luovuttanut
mainitun torpan Juho Edvard ja
Selma Kristiina Forsille ja torp¬
pa siis oli heille kuuluva, Juho
Edvard ja Selma Kristiina Fors¬
ovat vastustaneet kannetta.
Sittenkuin Liisa Fors ja hänen
asiakumppaninsa olivat huomaut¬
395
| 463295883_0413 | 463295883 |
taneet, että Kihlakunnanoikeus
räässä Juho Edvard Forsin Liisa
Forsia vastaan ajamassa, ulosmit¬
tausvalitusta koskevassa asiassa
Huhtikuun 17. päivänä 1907. julis¬
tamassaan päätöksessä oli katso
nut niiden asiakirjain, joihin Ju¬
ho Edvard ja Selma Kristiina
Fors perustivat oikeutensa torp¬
paan, olevan kaikkea pätevyyt¬
tä vailla, on Kihlakunnanoikeus
Marraskuun 10. päivänä 1913. ju¬
listamassaan päätöksessä lausu¬
nut tosin käyneen selville että
Liisa Fors, joka Marraskuun 2
päivänä 1886. tehdyn välikirjan
nojalla Frans Henrik Forsin"
kuoleman jälkeen hallitsi kysy¬
myksessä olevaa torppaa, oli Elo¬
kuun 13. päivänä 1906. tehnyt Ju¬
ho Edvard Forsin kanssa välikir¬
jan sanotun torpan luovuttami¬
sesta Juho Edvard Forsille sekä
että Frans Henrik ja Liisa Fors
jo sitä ennen Elokuun 21 päivänä
1894 tehdyssä välikirjassa olivat il¬
moittaneet vastaisuudessa luo¬
outtavansa samaisen torpan Hen¬
rik Forsille, minkä jälkeen Hen¬
rik Fors oli seuranneen Marras
kuun 10. päivänä luovuttanut torp
raan saamansa oikeuden Juho
Edvard Forsille; mutta kun ei ol¬
lut näytetty että torpan hallinta
todellä olisi siirtynyt Henrik
Forsille ja kun Frans Henrik
Tors ja Liisa Fors olivat Huhti¬
kuun 29. päivänä 1897. tehdyllä kes¬
kinäisellä testamentilla, jonka Lii¬
sa Fors oli Frans Henrik Forsin¬
kuoleman jälkeen valvonut ja jo¬
ka sittemmin Kihlakunnanoikeu¬
den lainvoiman saaneella päätök¬
sellä oli pysytetty pätevänä, mää¬
ränneet että eloon jääpä yksin
saisi hallita torppaa ja kaik¬
kea mitä siihen kuului, niin
ja kun Liisa Forsin ja Juho El¬
vard Forsin keskeinen Elokuun
13. päivänä 1906. tehty välikirja
Kihlakunnanoikeuden lainvoiman
saaneella päätöksellä Huhtikuun
396
| 463295883_0414 | 463295883 |
17. päivältä 1907. oli julistettu mi¬
tättömäksi mikäli se torpan luo¬
vuttamista koski, on Kihlakun¬
nanoikeus velvoittanut Juho Ed¬
vard ja Selma Kristiina Forsin
viimeistään Maaliskuun 14. päi¬
vänä 1914. luopumaan kysymyk¬
sessä olevasta Forsin torpasta
ja jättämään sen Liisa Forsin
vapaasti nautittavaksi ja hallit¬
tavaksi.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi
Juho Edvard ja Selma Kristiina
Fors olivat vetoamalla saatta¬
neet jutun, on Elokuun 31. päivä¬
nä 1916 antamallaan tuomiolla
jättänyt asian Kihlakunnanoi¬
keuden päätöksen varaan ja vel¬
voittanut Juho Edvard ja Selma
Kristiina Forsin korvaamaan Lii¬
sa Forsilla ja hänen asiakump¬
paneillaan asiasta Hovioikeudes
sa olleet kustannukset ja sitä
varten heille yhteisesti suoritta¬
maan kuusikymmentä markkaa.
Hovioikeuden tuomioen ovat Ju¬
ho Edvard ja Selma Kristiina Fors¬
moneet muutosta
Senaatti on tutkinut tämän ja
tun, ja koska täällä on selvitetty
että Liisa Fors on Marraskuun 25
päivänä 1909. Kihlakunnanoikeudes
sa nostanut Juho Edvard Forsia
vastaan kanteen, jossa Liisa Fors¬
ilmoittaen välikirjalla Elokuun 13.
päivältä 1906. luovuttaneensa Forsin
torpan vuokraoikeuden Juho Edvard
Forsille, on tältä vaatinut sano¬
tussa välikirjassa torpan vuokra¬
oikeuden hinnaksi sovittua eläkettä
ja että Kihlakunnanoikeus
asiaan julistamallaan päätök¬
sellä Huhtikuun 10. päivältä 1910.
on velvoittanutkin Juho Edvard
Forsin vaaditun eläkkeen Liisa
Forsille suorittamaan, senvuok¬
si ja kun Liisa Forsin on kat¬
settava täten hyväksyneen mai¬
nitun luovutuksen, Senaatti har¬
kitsee oikeaksi kumuten Oikeuk¬
sien päätökset, hyljätä kanteen.
Tätä kaikki asianomaiset nou¬
297
| 463295883_0415 | 463295883 |
dattakoot.
Suomen Senaatti.
Namis Peltober. Johan Nordgrén.
Mamis Seltorer. Johan Nordgren.
Väinö Hirvinen.
7
7
P. Pehkonen.
Tammtlet
Toukokuun 8 päivänä 1917
Tuomari Senaatin
tuomio nostorahain Turun
Hovioikeudesta tullana vel¬
komisjutussa, jossa Kauppian¬
leski Vappu Luumi, Wiipurin
kaupungista alaikäisten las¬
tensa Väinö Olavi ja Autis¬
Toivo Samuli Luumin laki¬
määräinnä holhoojana, on
hakijana, ja Keskinäinen
lenkivakuutyyhtiö Tuomi,
kotipaikka Helsingin kaupun
oissa, vastaajana. Annettu
Oikeusorastossa Toukokuun 5
päivänä 1917
Penaatti on itselleen enttelyttä
nyt jutun kirjat ja niistä, mikä¬
li nyt on kysymyksessä, saanut
tietää
Haastatettuaan Keskinäinen
Henkivakuutunktiön Suomen Hel¬
singin Raastuvanoikeuteen on Vap¬
nu Luumi siellä lausunut, että mai¬
nittu yhtiö oli Vapu Luumin mie¬
helle Kauppias Heikki Luumille
vakuutuskirjoilla 17 ja 31. päivältä
läsnä: 1. 6- 4. 2/6 k. B. K. F.
No 795
Pag. 578. R. D. 1916.
| 463295883_0416 | 463295883 |
Joulukuuta 1910 myöntänyt kaksi henki
vakuutusta suuruudeltaan kumpikin
1000 markkaa, maksettaviksi Kaup¬
nias Luumin kuoltua hänen tar¬
silleen. Mutta kun Keskinäinen
Henkivakuutanyhtiö, Suomi, sitten¬
kuin Kauppias Luumi 1 päivänä
Helmikuuta 1913 oli itsomiehen kant¬
ta kuollut, oli, viitaten puheenalai¬
sia henkivakuutusopimuksia koske
vain vakuutusehtojen 1 kohdan 4
monenttiin, jonka mukaan yhtiö
ei ollut velvollinen maksamaan
henkivakunta, jos vakuutettu oli
tehnyt itsemurhan eikä voitu todis¬
tää, että teko oli tapahtunut mielen
häirissä, kieltäytynyt maksamasta
henkivakuutumääriä, on Vappu¬
Luumi, mainitussa holhoojatoimes¬
saan, väittäen että Kauppias Luu¬
mi itsemurkan tehdessään oli mie¬
lenkäiriässä, vaatinut Keskinäis¬
tä, Honkivakuutumyhtiötä Suoma
velvoitettavaksi Järpi Luunille
suorittamaan kysymyksessä eh¬
vat, hänen alaikäiselle lapsilleen
tuivat henkivakuutusmäärät, yhteen¬
sä 2000 markkaa kuuden prosen¬
tin vuotuisine korkoineen 22. päiväs¬
tä Maaliskuuta 1913, jolloin vakuu¬
tusmäärät olivat langennet mak¬
settaviksi, sekä korvaamaan Tappu¬
Luumin oikeudenkäyntikulut
Koskinäinen Henkivakuutunyk¬
tiö Suomi on vastustanut kannetta
minkäjälkeen Raastuvanoikeus on
Maaliskuun 21 päivänä 1914 julista
massaan päätöksessä lausunut ettei
Vappu Luumi ollut voinut todeksi
saattaa Kauppias Luumin itse¬
markan tapahtuneen mielenkäi¬
niössä, mistä syystä ja koska kysy¬
myksessä olevat vakuutekset siis, va¬
kuutusehtojen edelläkerrotun mää¬
räyksen mukaan olivat Luumin
etumuskan kautta käynnet mitältä.
miksi ja Merkinäinen Henkiva¬
kuutanyhtiön Suomen mihin pe¬
rustuva vastuuvelvollisuus lakannut
Ruastuvanoikeus on hyljännyt kan¬
teen
Hovioikeus, jonka tutkittavak¬
399
| 463295883_0417 | 463295883 |
si Kappu Luumi oli vetoamal¬
la saattanut jutun, on Loka¬
kuun 27 päivänä 1916 antomal¬
laan tuomiolla, hyljäten Tapru
Luumin anomuksen että hänel¬
le myönnettäisiin tilaisuus esittää
lisänäytöksia jutussa, jättänyt asian
Raastuvanoikeuden päätöksen va¬
raan.
Hovioikeuden tuomioon on
Kappu Luumi anonut muutos¬
ta perustelmalla, johon Kor¬
kinäinen Heinkivakuutunyhtiö
luomi on vastannut
Tonaatti on tutkinut tä¬
nän julun ja katsoo ettei
Varpu Luumi ole esittänyt syy¬
tä muuttaa Hovioikeuden tuo¬
mista, joka siis jää pysyväksi,
ja velvoitetaan Tappu¬
Luumi suorittamaan Kes¬
kinäiselle - Honkivakuutuyk¬
tiolle Suomelle, sillä täällä
tun vuoksi olleiden ku¬
lujen korvaukseksi, kahdeksan
kymmentä markkaa. Tätä
i. funnistl:
kaikki asianomaiset noudattakoot
Suomen Senaatti
Axel Charpentier Väinä Hirvinen.
Vilhelm Blåfield. I. Pehvonen.
Wilhelm Matfield. I. Pehvonen.
400
| 463295883_0418 | 463295883 |
Toukokuun 9 päivänä 1917
Suomen Senaatin
tuomio nostorahalla Turun Hovi¬
oikeudesta tulleessa velkomisjutussa,
jossa Helsingin kaupungissa a¬
syvät Varatuomarit Gustaf Wes¬
tersund ja Kaarlo Fröjdman
Helsingissä olevan Osakeyhtiö
Herinsaari nimisen asunto-osa¬
keyhtiön konkurssipesän toimit¬
sijamiehinä yhteisesti ovat ha¬
kijoina sekä kauppatoiminimen
Wilcken C:en omistaja Liike¬
mies, Heinrich Johan Fredrick
Wilhelm Wilhelm ja Liikemies
Walther, Wilcken, Hekin Hel¬
ringistä, yhteisesti vastaajina
Annettu Oikeuselastossa Toukokuun
9. päivänä 1917
Senaatti on itselleen esittelyttä
nyt jutun kirjat ja niistä saanut
tietää.
Helsingin kaupungin Raastuvan¬
oikeudessa on Osakeyhtiö Hernesaa¬
ri vaatinut, että toiminimi Weleken
6o ja Walther Kekon velvoitettai¬
siin, yhteisesti tai kummalla varoja
Läsnä: Alh - W. R. B. F.
10
No 797.
Sag. 85. Rd. 1917.
| 463295883_0419 | 463295883 |
oli, lunastamaan ne kolme osaketta
nimellisarvoltaan, tuhat markkaa, jot¬
ka Walther Wilcken oli toiminimen
puolesta Marraskuun 15 päivänä 1910
merkinnyt sittemmin perustetun
Osakeyhtiö Hernesaaren osakkeenmer¬
kintälistään, sekä siinä tarkoituksessa
suorittamaan osakeyhtiölle yhteensä
kolmetuhatta markkaa kuuden prosen
tin korkoineen luettuna kuudellisadal¬
le markalle Tammikuun 17. päivästä
1911 ja kahdelletuhannelle neljällesä¬
dalle markalle Helmikuun 3 päi¬
västä 1912.
Kanteesta kuultuina ovat, Heinrich
Johan Fredrick Wilhelm Wilhelm ja
Walther Wilcken sitä vastustaneet muun
muassa sillä perusteella että sanotun
merkinnän tapahtuessa ei ollut vie¬
lä olemassa yhtiösopimusta Osakeyh¬
tio Herosaaren perustamisesta eikä
samaa yhtiötä varten vahvistettua
yhtiöjärjestystä jotenka mainittu mer¬
kintä oli ollut vain kvemerkinta, mi¬
kä siis ei ollut sitova
Raastuvanoikeus, jossa asianosaiset
puolin ja toisin ovat anoneet kor¬
vausta oikeudenkäyntikuluistaan, on
päätöksellä Toukokuun 29 päivältä
1914 mainitsemillaan perusteilla
kylännyt kanteen sekä velvoittanut
Osakeyhtiö Hernesaaren korvaa
maan Henrich Johan Fredrich
Wilhelm Wilckenin ja Walther Wile¬
kengi oikeudenkäyntikulut kahdellasa¬
dalla markalla.
Hovioikeus jonka tutkittavaksi
Osakeyhtiö Hernesaari oli vetoamal¬
la saattanut jutun, on tuomiolla
Tammikuun 29 päivältä 1917, koska
puheena oleva toiminimiin Wilden
6: on puolesta tehty orakemerkintä
oli tapahtunut ennen Osakeyhtiö
Hernesaaren yhtiösopimuksen lopul¬
lista hyväksymistä ja sen vuoksi
oli pidettävä vain boimerkintänä
jättänyt asian sen lopetulokseen
varaan, johon Raastuvanoikeus oli
johtunut, minkä ohessa Hovioikeus
on velvoittanut Osakeyhtiö Herne¬
saaren suorittamaan Heinrich
Johan Fredrich Wilhelm Wilckenil
402
| 463295883_0420 | 463295883 |
le ja Walther Wilckenille, heillä ju¬
tun vuoksi Hovioikeudessa olliiden
kulujen korvaukseksi, kuusikym¬
mentä markkaa
Hovioikeuden tuomioon ovat
Varatuomarit Westerlund ja Fröjdman,
ylempänä mainitussa toimessaan,
anoneet muutosta perustelmalla, jo¬
hon Heinrich Johan Friedrich Wil¬
helm Wilcken ja Walther Wilhelm
ovat vastannut
senaatti on tutkinut tämän
jutun; ja koska puheimalainen toimi¬
nimi Wilcken & E on puolesta Marras¬
kuun 15 päivänä 1910. tehty osake¬
merkintä on tapahtunut ennenkuin
orakeyhtiöistä Toukokuun 2 päivä
nä 1895 annetun lain 8 SS:ssä silloi¬
sen merkinnän edellytykseksi sää¬
dettyä kirjallesta yhtiösopimusta oli
olemassa ja sama merkintä niin
ollen ei voi perustaa nyt kysymyk¬
sessä olevaa maksuvelvollisuutta, kat¬
soo Senaatti oikeaksi jättää asian
sen loppupäätehmän varaan, johon
tuomioistuimet ovat johtuneet; ja
velvoitetaan Varatuomarit Westerlund
ja Fröjdman Osakeyhtiö Herne¬
saarin konkurssipesiin varoista suo¬
rittamaan Henrich Johan Fredrich
Wilhelm ja Walther Wilckenille, heiltä
täällä juttuun mennuden kulujen kor¬
vauksi, sata markkaa. Tätä kaik¬
ki asianomaiset noudattakoot
Suomen Senaatti
All Charpintin Väinö Hirvinen
All Charpintin Väinö Hirvinen
Vikelin Blåfield
J. Alehkonen
103
| 463295883_0421 | 463295883 |
Toukokuun 11 päivänä 1917.
Suomen Senaatin
tuomio nostorahalla Viipurin
Hovioikeudesta tulleessa takai¬
sinvoittoa konkurssipesälle kos¬
kevassa jutussa, jossa ovat Män¬
tyharjun pitäjän Lahnaniemen
kylässä asuva Talollinen Ak¬
sel Valjakka hakijana ja samas¬
ta kylästä kotoisin olevan enti¬
sen Talollisen Juhana Valjakan¬
konkursipesä poisjääneenä vas¬
taajana: Annettu Oikeusosas¬
tossa 11 päivänä Toukokuuta
1917.
Senaatti on itselleen esittelyttänyt
jutun kirjat ja niistä, mikäli nyt
on kysymyksessä, saanut seuraavat
tiedot:
Juhana Paljakan konkurssipesän
uskottu mies, mainitussa Lahnanie¬
men kylässä asuva Talollinen Mat¬
ti Ripatti, joka sittemmin on mää¬
rätty pesän toimitsijamieheksikin, on,
haastatettuaan Aksel Paljakan 28 päi¬
vänä Helmikuuta 1913, Mäntyharjun
pitäjän käräjåkunnan Kihlakunnan¬
Liesnä: A. N. - J. P. - A. B. H.
No 806.
Tag. 375. R. 219.
| 463295883_0422 | 463295883 |
oikeudessa lausunut, että Juhana
Valjakka, jonka 26 päivänä Lokakuu¬
ta 1912 alkaneessa konkurssissa oli val¬
vontapäivä ollut 27 päiränä. Maalis¬
kuuta 1913, oli 20 päivälle Toukokuu¬
ta 1912 päivätyllä kauppakirjalla yh¬
dessa vaimonsa Vilhelmiina Valjakan
kanssa kauppakirjaan maksetuksi mer¬
kitystä 1000 markan hinnasta myy¬
nyt pojalleen Aksel Valjakalle omis¬
tamansa Puuskan verotilan No 8 2 Lah¬
naniemen kylässä; mutta kun Aksel
Valjakka todellisuudessa ei ollut tilas¬
tä suorittanut tuotakaan hintaa, jo¬
ka vastasi vaan noin kuudennesta ti¬
lan arvosta, ja kauppa, jolle Aksel
Valjakka oli 31 päivänä Lokakuuta
1912 saanut ensimäisen lainhuudon,
siis oli pääsiallisesti lahjan laatui¬
nen, niin Matti Ripatti on vaati¬
nut, että kauppa julistettaisiin me¬
tättömäksi ja tila määrättäisiin pe¬
räytyväksi Juhana Valjakan konkurs¬
sipesään.
Kannetta on Aksel Valjakka vas¬
tustanut, väittäen täysin suoritta¬
neensa tilasta sovitun hinnan kuit¬
taamalla sitä vastaan 1100 markan
suuruisen saamisensa Juhana ja Vil¬
helmiina Valjakalta.
Kuultuaan jutussa myöskin Ju¬
hana ja Vilhelmiina Valjakkaa on Kih¬
lakunnanoikeus, jossa asianosaiset mo¬
lemmin puolin ovat pyytäneet oikeu¬
denkäyntikulujensa korvaamista, 19 päi¬
vänä Huhtikuuta 1913 julistamassaan
päätöksessä antanut asiasta lausun
tonsa; ja koskee kysymyksessä olevaan
kauppakirjaan maksetuksi merkitty
hinta likimäinkään vastannut myy¬
dyn tilan arvoa eikä Aksel Valjakka
ollut näyttänyt sitäkään hintaa sut¬
rittaneensa ja kauppa siis oli katsot¬
tava lahjan laatuiseksi, niin. Kihla¬
kunnanoikeus on, nojautuen 9 päivä
nä Marraskuuta 1868 annetun Kon¬
kurssisäännön 46 SS:n b kohtaan kuten
se on 5 päivänä Joulukuuta 1895 an¬
netussa Asetuksessa, julistanut sano¬
tun kaupan peräytyneeksi ja velvoit¬
tanut Aksel Valjakan luovuttamaan
tilan Juhana Valjakan konkussipe¬
103
| 463295883_0423 | 463295883 |
sän hallintaan sekä korvaamaan
konkursipesän oikeudenkäyntikulut
sadalla markalla.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Ak¬
sel Valjakka vetoamalla oli saattanut
jutun, on 26 päivänä Lokakuuta 1916.
antamallaan tuomiolla jättänyt sen
Kihlakunnanoikeuden päätöksen va¬
raan.
Hovioikeuden tuomioon on Aksel
Väljakka anonut muutosta perustelmal¬
la, jonka kaksoiskappaleen ovat, Matti
Kipatin kuoltua 7 päivänä Huhti¬
kuuta 1915, ottaneet hänen leskensä
Saara Maria Ripatti ja Mäntyhar¬
jien pitäjässä asuva. Poliisikonstaape¬
li August Ruhanan; minkä jälkeen
August Ruhanen on juttuun anta¬
neit kirjelmän.
Senaatti on tutkinut tämän ju¬
tiin; ja samalla kuin Senaatti jät¬
taa huomioon ottamatta, mitä Au¬
gust Ruhanen mainitussa kirjelmäs
sään on esiintuonut, kun Ruhanen
ei ole näyttänyt olevansa oikeutettu
edestamaan Juhana Valjakan kon¬
Valers Parviainen.
kurssipesää, katsoo Senaatti, ettei
Aksel Taljakka ole esittänyt syytä
muuttaa Hovioikeuden tuomiota, joka
siis jää pysyväksi. Tätä kaikki asian¬
omaiset noudattakoot.
Suomen Senaatti:
Lundt Gberg - Johannes Peltonens.
Lundt Gberg - Johannes Peltonens.
John Nordgren
A. N. Heikkilä.
106
| 463295883_0424 | 463295883 |
Toukokuun 11. päivänä 1917.
Suomen Senaatin
tuomio nostorahoin Turun Hovioi¬
keudesta tulleessa vekseljutussa,
jossa ovat Ylilääkäri, Ylimää¬
räinen Professori Peder Walde¬
mar Granberg, Wiipurin kau¬
pungista, ja Siikemies Richard
Granberg, Helsingin kaupun
gista, hakijoina sekä pankki¬
yhtiö Tampereen Osake-Pank¬
ki, kotipaikka Tampereen kau¬
pungissa, vastaajana: Annettu Oi¬
bensosastossa Toukokuun 11. päivänä 1917.
Tonaatti on itselleen esittelyttä¬
nyt juttuun kuuluvat kirjat ja niis¬
tä saanut seuraavat tiedot:
Professori Granbergille ja tiika
mies Granbergille toimitetun haas¬
teen nojalla on Tampereen Osake¬
Pankki Hämeenlinnan kaupungin
Raastuvanoikeudessa vaatinut, että
Professori Granberg ja liikemies Gran¬
berg, jotka olivat mielisairaan vel¬
jensä entisen lääninkamieerin
Thure Severén Granbergin lailli¬
Thure Severin Granbergin lailli¬
sesti määrätyt holhoojat, tänä toi
läsnä: A. C. - K. H. - 1. B. - F. P.
A. Sa
No 813.
Pag. 377. A. D.
1916.
| 463295883_0425 | 463295883 |
messaan velvoitettaisiin kahden,
Lääninkamreerin Granbergin Syys¬
kuun 4. päivänä ja Lokakuun 2.
päivänä 1913. asettaman, Varatuo¬
mari John Svanljungin hyväksy¬
män ja Sanbergin Tampereen
Osake-Pankissaiskonttaaman,
asianmukaisesti protestatun kuuden
kuukauden vekselin perusteella suo¬
rittamaan Lääninkamreerin Gran¬
bergin varoista Tampereen Osa¬
ke - Pankille vekselin sisällykset
5000. markkaa korkoineen kuusi
radalta vuodessa Maaliskuun 4. päi¬
västä 1914. ja sy00. markkaa yhtä¬
läiseni korkoineen sitä seuranneen
Huhtikuun 2. päivästä ynnä kol¬
masosa prosenttia vekselien mää¬
ristä päivisionia sekä protistikulu¬
jen korvausta.
Kanteesta kuultuina Professo¬
ri Granberg ja Kiikemies Granberg
ovat sitä vastustaneet sillä perus¬
teella että lääninkamreeri Gran¬
berg jo niihin aikoihin kuin hän
kirjoitti nimensä yllämainittuihin
sekseloihin oli ollut mielisairas ei¬
bä sellaisena tietoinen tekojensa
merkityksestä.
Raastuvanoikeus, jossa asian¬
osaiset molemmin puolin ovat pyy¬
täneet oikeudenkäyntikulujensa kor¬
vaamista, on Helmikuun 1. päivä¬
na 1915. julistetulla päätöksellä, kos¬
ka asiassa esitetystä selvityksestä
oli käynyt ilmi, että entinen Lää¬
ninkamreeri Granberg puheena
olevien vekselien asettamisen ai¬
kaan oli ollut mielisairas, eikä
näin ollen ollut kysnnyt sitovasti
oikeustoimaa päättämään, hyljän
nyt kanteen.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi
asianosaiset puolin ja toisin olivat
vetoamalla saattaneet jutun, on
Lokakuun 27. päivänä 1916. anta¬
massaan tuomiossa havainnut
tosen erinäisten lääkärien lau¬
sunnoissaan Lääninkammerin
Granbergin mielentilasta todistaneen,
että Granberg yllämainittujen och
selien asettamisaikoina oli potenut
108
| 463295883_0426 | 463295883 |
mielisairautta, jonka oireet olivat
lmaantuneet ja 1910. vuoden lopul¬
la; mutta koskei sanotuille lausu¬
mille yksistään ollut annettava
ratkaisevaa merkitystä Läänin¬
kamreenin Granbergin mielentilaa
arvosteltaessa, varsinkin kun ne ei¬
vät perustuneet välittömiin tutki¬
muksiin ja havantoihin Granbergin
mielentilasta nyt kysymyksessä ole¬
vana aikana, sentähden ja kun
ei Granbergin mielenvian, siihen
nähden mitä asiassa muuten
oli esiintuotu, voitu katsoa vielä
niinä aikoina, kun Lääninkam¬
reeri Granberg oli asettanut puheen¬
alaiset vekselit, kekittyneen niin
pitkälle, että häneltä silloin olisi
puuttunut hykyä arvostella noita
tekoja ja niiden seurauksia, Hovi¬
oikeus on humonnut Raastuvanoi¬
keuden päätöksen sekä velvoittanut
Professori Granbergen ja Siikemies
Granbergin Lääninkamreenin Gran¬
bergin varoista alkuperäisiä, a¬
sianmukaisesti kuitattuja vekse¬
leitä vastaan Tampereen Osake¬
Pankille heti suorittamaan viisi¬
tuhatta markkaa kuuden prosen¬
tin korkoineen Maaliskuun 4. päi¬
västä 1914. ja viisituhatta yhdeksän
sataa markkaa yhtäläisine korkoi¬
neen Huhtikuun 2. päivästä samaa
vuotta ynnä kolmanneksen prosent¬
tia vekselien määristä prosisionia
kuin myöskin korvaamaan pan¬
kille sillä Maastuvanoikeudessa
jutusta olleet kulut kuudellasadal¬
la markalla, sisältyen tähän mää¬
rään vaadittu korvaus protestikustan¬
nuksistakin.
Hovioikeuden tuomioon ovat
Professori Granberg ja Liikemies
Transberg anoneet muutosta perustel¬
malla, johon Tampereen Osake-Bank¬
ki on vastannut; minkä jälkeen tääl¬
lä on toimitettu suullinen kuulustehu¬
niinkuin siitä tehty pöytäkirja osottaa
Aenaatti on tutkinut tämän ju¬
tiin ja katsoo, ettei ole esitetty syytä
muuttaa Hovioikeuden tuomiota, joka
siis jää pysyväksi; ja velvoitetaan
409
| 463295883_0427 | 463295883 |
Professori Franberg sekä Liikemies Gran¬
berg kerrotussa toimessaan suoritta¬
maan Tampereen Osake-Pankille,
sillä asian vuoksi Senaatissa ol¬
leiden kustannusten korvaukseksi;
jata viisikymmentä markkaa, Tätä
kaikki asianomaiset noudattakoot.
Suomen Senaatti:
Axel Charpentin Väinö Hirvinen
Vilhelm Blåfield
F. Alleheone.
Alfred Sarva
Toukokuun 11 päivänä 1917.
Suomen Senaatin
tuomio nostorahoin Turun
Hovioikeudesta tulleessa, konkurs¬
sissa valvotun saatavan vah¬
vistamista koskevassa jutussa,
jossa Tammalan kauppalassa
asuneen, maasta räenneen Rä¬
kennusmestarin Kalle Hjalmare
Kulmalan konkurssiin luovute¬
tun pesän toimitsijamies Vara¬
tuomari Lakitiedettenkandidaat¬
ti Kaarle Oskari Laitinen, Tam¬
pereen kaupungista, on hakija¬
na sekä Maanviljelysneuvos Al¬
Fred Nordelin, Lammen pitäjäs¬
tä, vastaajana: Annettu Oikeus
osastossa toukokuun 11 päivä¬
nä 1917.
Senaatti on itselleen esittelyttänyt
jutun kirjat ja niistä saanut seu¬
raavat tiedot:
Maanviljelysneuvos. Kordelin ja
Kalle Hjalmari Kulmala olivat maa¬
liskuun 17 päivänä 1913 keskenään
tehneet kirjallisen sopimuksen, jossa
Kulmala oli sitoutunut sopimuskirjaan
Läsnä: A. C. V. J. B. - F. T.
No 814.
Pag. 314. R.D. 146.
| 463295883_0428 | 463295883 |
liitettyjen piirustusten ynnä aine- ja
työselityksen mukaan omista aineis¬
taan rakentamaan. Kordelinille kivisen
huvilarakennuksen Kulturannan tilan
maalle Taantalin maaseurakunnas
sa olevalle Luonnonmaan saarelle,
muun muassa seuraavin välipukin:
että urakoitsija saisi kaikista urak¬
kaan kuuluvista töistä 6500 mark.
kaa; että työn tuli olla valmiina lopul¬
lisesti tarkastettavaksi viimeistään huh¬
tikuun 1 päivänä 1914, uhalla että wa¬
loitsijan, jos rakennuksen valmistumi
nen myöhästyisi, oli jokaiselta arki¬
päivältä, vastasanotusta päivåstä alka¬
en, maksettava vahingonkonausta 30
markkaa, yhteensä kuitenkin korkein¬
taan 2000 markkaa; että kaikki erimie¬
lisejydet sopimuskirjan täyttämisestä.
ja sen sekä siihen kuuluvien piirustus
ten ja selitysten tulkitsemisesta, joista
ei muuten voitu sopia, olivat rätkaista¬
vat sovinto-oikeuden välityksellä; ja et¬
tä, jos urahoitsija laiminlöi velvolli
suuksiensa täyttämisen, mainitun so¬
vinto-oikeuden ratkaistavaksi ole jätet¬
tävä miten oli meneteltärä, jotta sii¬
tä rakennuttajalle ei koituisi vahin¬
koa tahi lisäkustannuksia. Alettuaan
yllämainitun rakennustyön oli Kalle
Hjalmari Kulmala kuitenkin syksyllä
vuonna 1913 jättänyt sen keskenäisek¬
si, ja poistunut maasta, minkätähden
Maanviljelysneuvos Fordelin oli saman¬
vuoden joulukuun 17 päivänä anta¬
nut katsastaa rakennuksen, jolloin
katselmusmiehet olivat pitäneet tar¬
peellisena että heti ryhdyttäisiin väli¬
aikaisiin toimiin rakennuksen suojaamiseksi
säteiden ja pakkasten varalta, sekä
huutokaupassa helmikuun 2 päivänä
1914 tarjennut rakennustyön sopimuk¬
senmukaisen valmistamisen urakalle,
ulottaen valmistusaikaa seuranneen
kesäkuun 1 päivään, jossa huutokau¬
passa tehdyistä huudoista Kordelin
sitten oli hyväksynyt kysymyksessä
levassa rakennustyossa siihen asti Kul¬
malan työnjohtajana toimeneen Ma¬
kennusmestari Vihtori Jesalan huudon
38000 markkaa. Kun Kalle Hjalma.
ri Kulmala sillä välin oli joutunut
111
| 463295883_0429 | 463295883 |
konkussitilaan, on Maanviljelysnel¬
vos Kordelin tässä konkurssissa kesä¬
kuun 4 päivänä 1914 toimitetussa val¬
vonnassa Tyrvään pitäjän ynnä Tam¬
malan kauppalan sekä Kiikan ja Kii¬
koisten kappelien käräjäkunnan. Kih¬
lakunnanoikeuteen antamassaan valvon¬
täkirjassa vaatinut vahingonkorvausta
urakkasopimuksen rikkomisesta 28788
markkaa 37 penniä viiden prosentin
korkoineen helmikuun 20 päivästä 1914,
opeenliittäen vaatimuksensa perusteck¬
si tilin, jonka vastattavan puolella
oli seuraavat erät: 1913 maaliskuun
28 ja marraskuun 26 päivän välise¬
nä aikana urakkasumman eteen lä¬
hetettyjä etumaksuja yhteensä 4500 mark
kaa, joulukuun 5 päivänä lähetetty
silloiselle työnjohtajalle Vihtori Vesa¬
lalle 1000 markkaa ja saman kuun
17 päivänä maksettu katselmusmies¬
ten palkat 200 markkaa, sekä 1914 hel¬
mikuun 2 päivänä suoritettu Kesalal¬
le katselmusmiesten määräämäin
suojaamistöiden tekemisestä 2645 mark¬
kaa 87 penniä, huutokauppasumma ra¬
kennuksen valmiiksi saattamisesta
38000 markkaa, huutokauppakustannuk¬
set 300 markkaa ja huutokauppaa kos¬
kevista sanomalehti ilmoituksista 142.
markkaa 50 penniä ynnä korvausta
urakkatyön viipymisestä 2000 mark.
kaa eli kaikkiaan 91788 markkaa 57
penniä, jota vastoin vastaavan puolel¬
le oli merkitty urakkasumma 63000
markkaa ja urakoitsijan velaksi luet¬
tu erotus, valvottu summa 28788 mark¬
kaa 37 penniä. Tätä valvontaa on Ta¬
ratuomari Laitinen, konkussipesän
toimitsijamiehenä ja velkojana, vas¬
tustunut, kiistäen esitetyn tilin yksi¬
tyiset erät, ja on Kihlakunnanoikeus
marraskuun 6 päivänä 1914 konkurs
sissa julistamassaan tuomiossa vah¬
vistanut Maanviljelysneuvos Korde¬
linin ilmoittamasta saatavasta mak¬
settavaksi sen määrän, joka pidätetys¬
sä eri oikeudenkäynnissä näytettäi¬
siin. Kordelinille tulevaksi, ei kiuten
kaan enempää kuin minkä. Korde¬
lin oli konkurssissa valvonut.
Tämän johdosta on Maanviljelys¬
412
| 463295883_0430 | 463295883 |
neuvos Bordelin Varatuomari Laiti¬
selle toimitetun haasteen nojalla Kih¬
lakunnanoikeuden istunnossa maalis¬
kuun 8 päivänä 1915, josta Luitinen
kuitenkin estettä ilmoittamatta oli
jäänyt pois, vaatinut että Kordelinin
edellämäinittu saatava vahvistettaisiin
Kalle Hjalmari Kulmalan konkusspe¬
sän varoista maksettavaksi sekä että
Kordelinille määrättäisiin korvaus a¬
keudenkäyntikuluistaan; minkä jälkeen
Kihlakunnanoikeus samana päivänä
julistamassaan välipäätöksessä on
O. Kn 12 luvun 2 SS:n nojalla, kuten
se oli asetuksessa syyskuun 7 päiväl¬
tä 1901, tuomennut Varatuomari Lai¬
tisen esteettömästä poissaolosta mak¬
samaan sakkoa neljäkymmentä mark¬
kaa tahi maksuvarojen puutteessa pi¬
dettäväksi kahdeksan päivää vankeu¬
dessa, sekä lykännyt asian enemmän
kasittelemisen seuranneen toukokuun
14 päivänä pidettycken välikäräjiin.
Sanotuissa välikäräjissä on Ta¬
ratuomari Laitinen, asiasta kuul¬
tuna, väittänyt ettee häntä oltu lail¬
lisesti haastettu Kihlakunnanoikeu
den edellämainittuun, maaliskuun 8
päivänä 1915 pidettyyn istuntoon, kos¬
ka Laitinen, jolle haaste oli tiedoksi
annettu edellisen helmikuun 7 päivä¬
nä, ei ollut saanut nauttia toisessa lää¬
nissä asuvalle laissa myönnettyä
neljän viikon haasteaikaa, sekä sen
vuoksi kieltäytynyt vastaamasta asi¬
aan, pyytäen samalla että Kihlakun¬
nanoikeus poistaisi ylläkosketellussa
välipäätöksessä hänelle tuomitun pois
salosakon; jonka vaatimuksen Kih¬
lakunnanoikeus on mainittuna tou¬
kokuun 14 päivänä 1915 julistetus¬
ja päätöksessä jättänyt varteen ottamat¬
ta sekä velvoittanut Laitisen heti vas¬
taamaan asiaan, jos hän tahtoi sellaista
etua hyväkseen käyttää.
Tämän jälkeen on Varatuomari Lai¬
tinen huomauttanut, että kun kaik¬
ki kysymyksessä olevan urakkasopi
muksen johdosta syntyvät riitaisuudet
urakkavälipuheen mukaan olivat se¬
vinto oikeuden ratkaistavat, Kihla¬
kunnanoikeus ei voinut asiallisesti
113
| 463295883_0431 | 463295883 |
tutkia Maanviljelysneuvos Fordelinin
saamisen oikeudellisuutta; minkä täh¬
den ja koskei Kordelin ollut hankkinut
sorinto-oikeutta harkitsemaan mihin
toimenpiteisiin oli ryhdyttävä sen joh¬
dosta että Kalle Hjalmari Kulmala
oli jättänyt urakkatijon kesken, Sara¬
tuomari Laitinen, uudistaen muu¬
ten Maanviljelysneuvos Kordelinen
velkomusta vastaan konkurssijutussa
tekemänsä muistutukset, on vastusta¬
nut kannetta.
Kihlakunnanoikeus on useinsanot¬
tuna toukokuun 14 päivänä 1915 ju¬
listetussa päätöksessä lausunut, ettei
Maanviljelysneuvos Bondelin enää
ollut sidottu maaliskuun 17 päivänä
1913 tehdyn urakkasopimuksen sovin¬
to-oikeutta koskeviin määräyksun se¬
kä sen tähden lopullisesti tutkinut
asian, havaiten siinä selvitetyksi
että Kalle Hjalmari Kulmala oli
puheenalaisessa välikirjassa ottanut
rakentaaksensa Maanviljelysneuvos Kor¬
delinille kivisen huvilarakennuksen.
mutta että urakkasopimus oli sikä¬
li rikkoutunut, ettei Kulmala ollut
saattanut tijotä loppuun asti, ja että
Kordelin siten oli saanut kahdenkym¬
menenkahdeksantuhannenseitsemänsa¬
dan kahdeksankymmenenkahdeksan man¬
kan kolmenkymmenenseitsemän pen¬
nin vahingon; ja on Kihlakunnano
keus tämän johdosta vahvistanut sa¬
notun määrän sille helmikuun 20 päi¬
västä 1914 juoksevine viiden prosentin
korkoineen maksettavaksi Kalle Hjal¬
mari Kulmalan konkurssipesän va¬
roista sillä oikeudella kuin marras¬
kuun 6 päivänä 1914 julistetussa kon¬
kussituomiossa etuoikeudettomista saa¬
misista oli määrätty, jota paitsi Ta¬
ratuomari Laitinen, koska hän oli
aiheettomasti jäänyt pois Kihlakun¬
nanoikeuden maaliskuun 8 päivänä
1915 pidetystä istunnosta ja siten pitä¬
kittänyt asiaa, on velvoitettu henki¬
lökohtaisesti palkitsemaan osan Maan¬
viljelysneuvos Nordelinen oikeudenkäyn¬
tikuluista kuudellakymmenellä mar¬
kalla.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Ta¬
414
| 463295883_0432 | 463295883 |
ratuomari Laitinen vetoamalla oli
saattanut jutun, on elokuun 21 päi¬
vänä 1916 antamallaan tuomiolla jättä¬
nyt jutun, niinhyvin mitä oikeuden.
käynteen kuin itse asiaanken tulee Kih¬
lakunnanoikeuden päätösten varaan.
Hovioikeuden tuomioon on Varä¬
tuomari Laitinen anonut muutesta
perustelmalla.
Senaatti on tutkinut tämän jutun;
ja koska konkurssipesällä on haasteai¬
kaa kotipaikkansa mukaan ja Sara¬
tuomari Laitinen, joka konkussipesän
toimitsijamiehenä on saanut haasteen
Kihlakunnanoikeuden 8 päivänä maa¬
liskuuta 1915 pidettyyn istuntoon nel¬
jäätöistä päivää ennen, siis on ollut
laillisesti haastettu konkurssipesän puo¬
lesta vastaamaan jutussa, niin ja kun
Kihlakunnanoikeus sen johdosta että Kol¬
le Hjalmari Kulmala oli joutunut kon¬
kursitilaan ja Maanviljelysneuvos Kor¬
delinen saatava valvomalla oli saatet¬
tu tuomioistuimen tutkittavaksi ja
ratkaistavaksi, on ollut päteva urakka¬
sopimuksessa olevista, sovinto-oikeutta
Matti Syrjänen
koskevista määräyksistä huolimatta
kasittelemään esillä olevaa, puheenalai¬
sen saatavan vahvistamista koskevaa
asiaa eikä Varatuomari Laitinen muu¬
tenkaan ole esittänyt syytä Hovioikeu¬
den tuomion muuttamiseen, katsoo
Senaatti oikeaksi jättää jutun saman
tuomion varaan. Tätä kaikki asian¬
omaiset noudattakoot.
Suomen Senaatti:
Suomen Senaatti.
Axel Charlpuntin Päinö Hirnnen
Axel Charlpuntin Päinö Hirnnen
Wilhelm Blåfield.
J. Wehvonen
113
| 463295883_0433 | 463295883 |
A 18.
Toukokuun 21. päivänä 1917.
Suomen Senaatin
tuomio nostorahoin Turun Hovi¬
oikeudesta tulleessa vekselijutus¬
sa, jossa ovat entisen Kankin¬
johtajan Nils Idmann bon¬
kurssiin luovutetun pesän toi¬
mitsijat Varatuomarit Yrjö Pulk¬
kinen ja Vilho Toirio, molemmat
Tampereen kaupungista, haki¬
joina sekä mielisairaan en¬
tisen Lääninkamrarin Ihure
Severin Granbergin holhoojat Yli¬
lääkäri Ylimääräinen Profisso¬
ri Peder Waldemar Granberg, Wii¬
purin kaupungista, ja Siikemies
Richard Granberg, Helsingin hau¬
pungista, vastaajina: Annettu
Oikeusorastossa toukokuun 21.
päivänä 1917.
Ienaatti on itsellensä esittelyt¬
tänyt asiakirjat ja niistä, mikäli
nyt on kysymyksessä, saanut tietää:
Varatuomarit Pulkkinen ja
Toivio ovat Tampereen kaupungin
Raastuvanoikeudessa vaatineet, et¬
tä Professori Granberg ja Liikemies
Läsnä: J. S. A. C. - 1. H. - K. B. - T. P.
./. A. Sa¬
No 861.
Pag. 370. R. D.
1916.
| 463295883_0434 | 463295883 |
Granberg velvoitettaisiin maksamaan
Lääninkamreeri Granbergin omaisuu
desta Panhinjohtaja Idmanin hon
kurssipesälle Granbergin marraskuun
1. päivänä 1913. asettaman, Everstiluut¬
nantti Gustaf Emil af Enehjelmin
hyväksymän ja konkurssipesän hal¬
lussa olevan, asianmukaisesti protes¬
tatun vekselin sisällys 3960. markkaa
6. prosentin korkoineen vikselin erään
tymispäivästä toukokuun 1. päivistä
1914., 1/3 prosenttia vekselimäärästä pro¬
vinionna ja 4. markkaa 40. penniä
protastikustannuksia sekä korvaamaan
konkurssipesän oikeudenkäyntikulut.
asiasta kuultuina ovat Profes¬
sori Granberg ja Liikemies Gran¬
berg vastustaneet kannetta sillä pe¬
rusteella, että Lääninkamreeri Gran¬
berg ja siihen aikaan, jolloin ky¬
symyksessä oleva vekseli asetettiin,
oli mielisairas ja ettei vekselillä
sentähden ollut Lääninkamreeri
Eranbergia velvoittavaa voimaa.
Raastuvanoikeus on joulukuun
20. päivänä 1915. julistetulla päätök¬
sellä hyljännyt kanteen, koska oli
elvitetty, että Lääninkamreeri Gran¬
berg silloin, kun kysymyksessä oleva
viksili asetettiin, oli ollut mielisai¬
ras eikä siis ollut voinut ryhtyä hän
tä sitoviin oikeustoimiin.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Va¬
ratuomarit Pulkkinen ja Toivio oli¬
vat vetoamalla saattaneet jutun, on
lokakuun 27. päivänä 1916. antamal¬
laan tuomiolla jättänyt sen Maastu¬
vanoikeuden päätöksen varaan.
Hovioikeuden tuomioon ovat Va¬
ratuomarit Pulkkinen ja Toivio a¬
noneet muutosta perustelmalla, johon
Professori Granberg ja Siikemies från
berg ovat vastannut; minkä jälkeen
laalta on toimitettu suullinen kuu¬
lustelu niinkuin siitä tehty pöytä¬
kirja osoittaa.
Senaatti on tutkinut tämän ju¬
tiin ja katsoo, ettei ole esitetty syy¬
tä muuttaa Hovioikeuden tuomiota,
joka siis jää pysyväksi; ja velvoitetaan
Varatuomarit Pulkkinen ja Toivio e¬
dellä mainitussa toimessaan suorit¬
117
| 463295883_0435 | 463295883 |
tamaan Professeri Svanbergille ja
Siikemies Granbergille, heillä jutun
ruoksi Senaatissa olleiden kulujen
korvaukseksi sata viisikymmentä
markkaa. Tätä kaikki asianomai¬
set noudattakoot.
Suomen Senaatti:
Julius, Gretafelt
Axel Charpuntier
Väinö Hirvinen. Vilhelm Blåfield.
Väinö Hirvinen. Vilhelm Blåfield.
J. A Pehkongl
Alfred Sarva.
Toukokuun 25 päivänä 1917.
Suomen Senaatin
tuomio maksuitta Turun Hovioi¬
keudesta tulleessa, aitausvelvollisuut
ta koskevassa nostajutussa, jossa
Suomen Rautaliehallitus on haki¬
jana sekä Kangasalan pitäjän
Lemporten kylästä kotoisin oleva
Talollinen Kaarle Raatala tule¬
malta jääneenä vastaajana: An¬
nettu Oikeusosastossa toukokuun
25 päivänä 1917
Senaatti on itsellensä esittelyttänyt
jutun kirjat ja niistä, mikäli nyt on ky¬
symyksessä, saanut seuraavat tiedel.
Kangasalan ja Myykylän pitä¬
07
Hk
jien käräjäkunnan Kihlakunnanoi
keudessa on Rautatiehallituksen puolesta
lausuttu, että Kaarle Rautala, jonka
Kangasalan pitäjän Watialan kyläs¬
sä omistamaan Pekan taloon kuulu¬
via tiluksia rajoittui Tamrereen ja
Nikolainkaupungin välisen rautatien¬
alueeseen sanotussa kylässä, eli, huoli¬
matta siitä että paikkakunnalla mai¬
nitun rautalien rakentamista varten
vuonna 1883. päättyneessä pakkohuovu¬
Läsnä: A. N. J. P. J. B.¬ F.
118
No 886
Pag. 293. R. D. 1916.
| 463295883_0436 | 463295883 |
tustoimituksessa oli rautatien rajanaape¬
reille myönnetty ja maksettu täysi korvaus¬
raja aitojen vastaisesta kunnossapitämises¬
tä heidän tilustensa ja rautatiealueen
välillä sekä noiden aitojen kunnossa.
ritäminen siten oli jäänyt tilusten o¬
mistajien velvollisuudeksi ikuisiksi ajoik¬
si, jättänyt sanotun talon tilusten ja
rautatisalueen välistä raja aitaa 263.
netriä pitkälte tekemättä; ja on Rauta¬
tiehallituksen puolesta sen vuoksi vaa¬
dittu, että Kaarle Kaatala velvoitettai¬
siin määrä ajan kuluessa täyttämään
puheenalainen aitaus edvollisuutensa
Intussa kuulusteltuna on Kaarle
Haatala myöntänyt, ettei Pekan talon
yllämainittujen tilusten ja rautatie¬
alueen välillä ollut mitään raja-aitaa,
mutta koska sanotulle talolle, jolla sii
hon aikaan, kun edelläkerrottu pakko¬
luovutus oli toimitettu, ei ollut ottut mi¬
tään tiluksia rautatien varrella, vasta¬
Watialan kylässä tapahtuneessa ja vuon
na 1904. päättyneessä isonjaaajärjeste¬
lyssä oli saman kylän Eerolan soti¬
lasvirkatalosta tullut rautatie alueeseen
rajoittuvia tiluksia ja asianomaiset o¬
livat sanotussa jakotoimituksessa keske¬
nään rautatien varrella olevista ai¬
doista sorineet siten, että kukin ylläpitäi¬
si sen määrän ja sen kohdan aitaa
joka hänen ennenkin oli ollut kunnas¬
sa pidettävä, vaikka aita jaossa oli jou¬
tunutkin toisen tilan maitten kohdal¬
le senvuoksi ja kun Pekan talon omis¬
tajalle ei pakkohuovutuksessa oltu myön¬
netty mitään korvausta puheenalaisten
räjäaitojen, vastaisesta kunnossaritä
misestä, Kaarle Raatala on vastasta
nut kannetta
Kuuttuaan asiassa myöskin Suomen
Kruunua ynnä Eerolan sotilasverka
talon vuokraajaa Juho Konstantin
Ylistä, on Kihlakunnanoikeus, jossa asian
osaiset molemmin puolin ovat anoneet
korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, lo¬
kakuun 15 päivänä 1913 julistamassaan
päätöksessä antanut asiasta lausuntonsa,
ja koskei jutussa esitetyistä pakkohuonee¬
tusasiakirjoista käynyt selville, että Pekan
talo pakkohuovutuksen yhteydessä olisi jou¬
tunut vastaamaan Rautatiehallituksen
19
| 463295883_0437 | 463295883 |
äittämästä aitausvelvollisuudesta eikä
Rautatuhallitus ollut voinut näyttää, että
mainitunlainen velvollisuus myöhene
ninkään olisi tullut sanottua tilaa ra¬
sittamaan, vaan päivastoin oli selvi¬
tetty, että edelläkerrotussa, lain voiman
saaneessa isonjaonjärjestelyssä, jossa
Pekan talolle oli muun muassa, Eero
lan sotilasvirkatalosta jaettu rautatie¬
alueen varrella olevia tiluksia, asian¬
omaiset tilanomistajat nimenomaan
olivat sopineet, että kukin maanomis¬
taja ylläpitäisi aitaa rautatien varrella
sen määrän ja kohdan, mikä hänellä
ennenkin oli ollut, vaikkakin aita mai¬
nitulla järjestelyllä oli joutunut toisen
tilan maitten kohdalle, on Kihlakun¬
nanoikeus hyljännyt kanteen sekä vel¬
voittanut Rautatiehallituksen kolmella¬
kymmenellä markalla korvaamaan
Kaarle Rautalan oikeudenkäyntikulut
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Rau¬
tatiehallitus oli vetoamalla saattanut
jutun, on elokuun 10 päivänä 1916 an¬
tamallaan tuomiolla jättänyt asian
Kihlakunnanoikeuden päätöksen varaan
sekä velvoittanut Rautatiehallituksen suo¬
rittamaan Kaarle Raatalalle maksut
kuusitoista markkaa kahdeksankymmentä
nenniä, hänen kappalustaan Hovioi¬
keuden tuomiota
Hovioikeuden tuomioon on Rauta¬
tiehallituksen puolesta anottu muutesta
senaatti on tutkinut tämän jutun
ja katsoo, ettei Raulatiehallitukun puoles¬
ta ole esitetty syytä muuttaa Hovioikeu¬
den tuomiota, joka siis jää pysyväksi
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot
Suomen Senaalti
August ybergk Manne Peltonen_
August ybergk Manne Peltonen
Johan Nordgren. F Pahkonen
Asian Sihannen
120
| 463295883_0438 | 463295883 |
Toukokuun 30. päivänä 1917.
Suomen Senaatin
tuomio nostorahoilla Wiipurin Ho¬
vioikeudesta tulleessa vesioikeusui¬
dassa, jossa ovat osakeyhtiö. Iltie
bolaget Pankakoski kotipaikka Pie¬
lisjärven pitäjä toisella, sekä sa¬
notun pitäjän Sicksan kylässä
asuvat Talollinen Matti Turunen
Talollisenleshet Siiri Oinonen ja
Anna Kaisa Savolainen Talolli¬
sonpoika Paavo Heikki Savolai¬
nen ynnä Talollisentyttäret An¬
na Katariina ja Siiri Maria
Savolainen, toisella puolen, vuo¬
roin hakijoina ja vastaajina:
Annettu Oikeusosastossa, touko¬
kuun 30 päivänä 1917.
Senaatti on itselleen esittelyttänyt
jutun kirjat ja niistä, mikäli nyt
on kysymyksessä, saanut seuraavat
tiedot
Osakeyhtiö Aktiebolaget Panhakos¬
ki on Pielisjärven pitäjän käräjiä¬
kunnan Kihlakunnanoikeuteen kir¬
jallisesti haastattanut sanottuun
pitäjään kuuluvan, talot No 1 - 109.
läsnä: J. G. - 16h. R.G.
121
No 898.
Pag. 128. R. 1916.
| 463295883_0439 | 463295883 |
Siksan kylässä muodostavan Siek¬
san jakokunnan osakkaat, paitsi nii¬
ta, jotka omistivat talot, No 1. No 3.
45,79, 11, 12, 14, 16, 172, 19. 23, 24 1/3 26, 29 30 2/3
32,33, 35 1/3 36 2/3, 57, 4942 43, 44 2/2 44 2,
47, 48 4/42 49, 52 2/3, 54, 55, 57 1/3 6 1/7 10, 61 2/2 6, 60
65 bln 16 2/3, 68 2, 19 4/2, 72, 772, 77 2,78,7878 80,
81 2, 85 86 2/3 87 1, 87 2/2 88 1, 89, 90 2/9, 91 2, 92
gb1, 97 1, 98, 99 1, 99 2/3 100 2, 103. 10 1/3, 108 2/1 10/1
108 ja 109 sekä Kihlakunnanoikeudes¬
sa lausunut, että yhtiö, jolla oli o¬
suutta jakokuntaan kuuluvissa Siik¬
sanjärvestä Pielisjärfven laskevan
Lieksanjoen Pauhakoski ja Sahakos¬
ki nimisissä vesiputouksissa sillä
perusteella että yhtiö omisti toiset
askenluetelluista taloista ja toisten o¬
suudet sanotuissa vesiputouksissa
välipuheiden nojalla olivat yhtiön
hallussa, aikoi rantatontilleen Pan¬
kokosken vieressä aikaisemmin
perustettua puusuomuansa laajentaa
rakentamatta Paukakoskien ja Sa¬
hakoskeen vesilaitoksen, jonka tar¬
koituksena oli käytettäväksi otetta¬
valla 4000 hevosvoimaisella voima¬
määrällä harjoittaa puuhiono- ja kar¬
tonditeollisuutta 15,000 tomin vuosituo¬
tannolla ja jonka kokonaiskustan¬
nus oli arvattu 31,600,000 markkaan,
johon nähden ja kun asianomaisen
piiriinsinöörin lausunnon mukaan
yhtiön osuutta sanotuissa keskissa
joiden molemmat rannat kuului¬
vat yhtiölle, ei voitu murtaa eril¬
leen ja suunnitettu vesilaitos saa¬
tettiin rakentaa tuottamatta muille
jakokunnan osakkaille erinomaista
haittaa, yhtiö on haastianomuskir¬
jelmansä mukaisesti pyytänyt haas¬
tättämänsä jakokunnan osakkaat
kunkin osuutensa mukaan käy¬
mään osalliseksi puheeksitulleeseen,
vesilaitosyvitykseen taikka elleivät he
siihen suostuisi, että yhtiö oikeu¬
tettaisiin määrättyä vuotuista vuok¬
raa vastaan rakentamaan ja yk¬
sin käyttämään koskien käyttevoi¬
maa viidenkymmenen vuoden ajan¬
suttuun vastaajaksi haastetuista
tilanomistajista, joita olivat mui¬
den muassa Matti Turunen, Siiri
122
| 463295883_0440 | 463295883 |
Oinonen hänen ynnä miesvainajan¬
sa Paavali Oinosen alaikäisen pojan
Eerik Paavali Oinosen holhoojana
Anna Kaisa Savolainen itse puoles¬
taan ja hänen ynnä miesvainajan
sa Mikko Savolaisen alaikäisten las¬
ten Eero Edvard, Matti ja Viero
Elsa Savolaisen sekä silloin myös
alaikäisinä oikeiden tyttärien edellä¬
mainittujen Anna Katariina ja Siiri
Maria Savolaisen holhoojana kuin
myös askennimitettyjen aviopuolisoi¬
den täysiikäinen poika yllämainit¬
tu Paavo Heikki Savolainen, joista
Turunen omisti Merilän talon No 51
ja puolen Saarelan talosta No 102
Eerik Paavali Oinonen omisti 5/576
osaa Koskelan talosta No 67 sekä An¬
na Kaisa Savolainen ja hänen e¬
dellänimitetyt lapsensä ynnä täysi¬
ikäinen poikansa Kalle Johannes Sa¬
volainen ja Mikko Savolaisen ve¬
li ja sisar Heikki Paavonpoika
sekä Anna Paavontytär Savolai¬
nen omistivat yhteensä koko Sofie¬
lundin talon No 76 Lieksan kylässä,
ovat saapuville tulleet vastaajat, asias¬
sa kuultuina, kieltäytyneet rupeamas¬
ta puheenalaiseen yvitykseen osallisik¬
si, Matti Turunen, Siiri Oinonen
Anna Kaisa Savolainen ja Paavo
Heikki Savolainen vastustaen kan¬
netta sillä perusteella että omistusoi¬
kuutta Pankakosken ja Sahakoskon
koskiin ei oltu tarpeenmukaisesti
selvitetty, että niinikään oli selvit¬
tämättä että yhtiön osuus koskissa
voitiin erilleen murtaa, että puheen¬
alaisesta vesilaitoksesta, jota yhtiö oli
jo ennen käsillä olevaa oikeuden¬
käyntiä ilman asianomaista lu¬
paa ryhtynyt rakentamaan ja käyt¬
tamaan, antamatta muille siihen
ehkä halukkaille osanottajille tilai¬
suutta olla mukana yritystä suun¬
nitettaessa ja toteutettaessa koituisi
melkoista vahinkoa muille jako¬
kunnan osakkaille sekä että yhtiön
esittämä arvio vesilaitoksen aikaan
saamiseksi oli puutteellinen ja sii¬
nä voimamaaran arvoksi laskettu
60 markan hinta hevosvoimalta liian
123
| 463295883_0441 | 463295883 |
alkainen, minkä ohessa Matti Turu¬
nen, Siiri Oinonen ja Anna Kaisa
Savolainen ovat anoneet korvausta
oikeudenkäyntikuluistaan.
Kihlakunnanoikeus on syyskuun 30.
päivänä 1913. julistetussa päätöksessä
katsonut selville käyneen, että osake¬
yhtiö Aktiebolaget Pankakoski, tilo¬
jen No 26, 33, 55 4, 57, 74, 83, 85, 95 ja 105 ai¬
kaisempana omistajana ja ostettuaan
oikeudenkäynnin aikana myöskin ti¬
lat N 8 ja 20 sekä tiloihin No 245
24 osa 58 kuuluvat vesioikeudet, on näi¬
den ynnä muiden koskista aikai¬
semmin tehtyjen kauppa- ja vuok¬
ravälipuheitten kautta saanut oi¬
keuden suurimpaan osaan puheen¬
alaisten koskien vesivimasta, jon¬
ka vuoksi ja kun koskien molem¬
mat rannatkin kuuluivat yhtiölle
ja toiset osakkaat olivat kieltäy¬
tyneet ottamasta yvitykseen osaa
eikä näitä koskia, jotka muodos¬
tivat osan Liaksan jakokunnan
vesialueesta, käynyt jakaminen ja
niiden vesivoimaa voitiin käyttää
hankkessa olevaa vesilaitosta varten
tuottamatta toisille osakkaille erino¬
maista haittaa, Kihlakunnanoikeus,
nojaten 25 päivänä heinäkuuta 1902.
annetun Pesioikeuslain 1 luvun 15 SSään
ja huomioon ottaen kysymyksessä
olevan vesilaitoksen suuruuden sekä
perustamis- ja laajinnuskustannuk¬
set, on oikeuttanut osakeyhtiö Aktie¬
bolaget Ponkakosken rakentamaan
ja yksin käyttämään Sonhakosken
ja Sahakosken vesivoimaa viiden¬
kymmenen vuoden aikana, lukien
Kihlakunnanoikeuden päätöksen julis¬
tamispäivästä, tilojen No 26,10, 13 2/13
15, 174, 15, 20 2/2, 21. 22, 24 2/25, 27 1/2 27 2/3 28 1/3
30 8/31 34, 35 2/3, 36 4 8, 40, 45, 46, 50, 51, 52 4, 56.
57 2, 59, 64, 67 4/3 67 2, 68 2/3 70, 70 2, 71 73.
75, 76, 79 2, 82, 84, 84 2/3, 88 2 88 4/3 92 98 1/93 98, 94
glr, 97 3,97 4, 100, 101, 102 ja 104 Lieksan¬
kylässä omistajille suoritettavaa kor¬
vausta vastaan, joka siihen nähden
että molempien koskien yhteinen ve¬
sivoima keskimataaveden aikana
oli laskettu 4498 hevosvoimaksi ja
niiden arvo, 10 markan jälkeen he¬
124
| 463295883_0442 | 463295883 |
vosvoimatta. 269,580 markaksi ja että
yhtiö veden korkealla ollessa voi kos¬
kista saada jonkun verran enemmän¬
kin käyttävoimaa, määrättiin kuudek¬
si prosentiksi koskien pääomaarvosta,
jöten siis osakeyhtiö Aktiebolaget Pan¬
kahosken, kun Siksan jakokuntaan
kuuluvien tilojen manttaali teki 28, 177.
tuli suorittaa vuotuista korvausta toi¬
sille osakkaille viisisataa seitsemän¬
kymmentäneljä markkaa seitsemän¬
kymmentäkolme penniä manttaa¬
litta, mutta hyljättiin asian laa¬
tuun nähden edelläkerrottu ano¬
mus oikeudenkäyntikulujen korvaa¬
misesta.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi
Matti Turunen Siiri Oinonen ja
Anna Kaisa Savolainen ynnä Hik¬
ki Paavonpoika ja Anna Paavan¬
tytär Savolainen olivat vetoamal¬
ta saattaneet jutun, on tuomiolla
helmikuun 21 päivältä 1916, huo¬
mioon otteen että osakeyhtiö Aktie¬
bolaget Paukakosken osuutta keskis¬
sa jo yksistään siitä syystä, että
muutamat kysymyksessä olevan ja
kamattoman vesialuen osakkaat si¬
tä olivat vastustanut, säännöksen
johdosta Jesioikauslain 1 luvun 11 SSn
1/2 momentissa, ei voitu erilleen mur¬
taa, jättänyt asian Kihlakunnan¬
oikeuden päätöksen varaan muuten
paitsi että se korvaus, joka osake¬
yhtiön tuli suorittaa Matti Turusen
ja hänen kysymyksessä olevain a¬
siakumppaniensa edustamille tiloille
nimittäin Merilän talolle Abel puo¬
lelle Saardan taloa N° 10 2, 5/170 osalle
Koskelan taloa No 67 ja Sefielundin
talolle No 76 korotettiin tuhanteen mark¬
kaan nyt voimassa olevaa mant¬
taalia kohti.
Hovioikeuden tuomioen ovat osan
keyhtiö Aktiebolaget Bankakoski se¬
kä Siiri Oinonen Eerik Paavali Oi¬
nosen holhoojana, Anna Kaisa Sa¬
volainen omasta puolestaan ja Ee¬
ro Edvard, Matti ja Vilho, oike¬
astaan Tieno Elsa Savolaisen hol¬
hoojana, Paavo Heikki Savolainen
kuin myös toukokuun 27 päivänä
125
| 463295883_0443 | 463295883 |
1912 lailliseen ikään ehtinyt Anna
Katariina Savolainen ja dokuun 1.
päivänä 1914 täysiikäiseksi tullut Sii¬
ri Maria Savolainen puolin ja toi¬
sin anoneet muutosta Savolaiset
esittäen selvityksen siitä että Heikki
Paavonpoika ja Anna Paavontytär
Savolainen olivat maaliskuun 3 päi¬
vänä 1915 tehdyllä kauppakirjalla
luovuttaneet osuutensa Sofielundin
talosta Mikko ja Anna Kaisa Sa¬
volaisen yllämainituille lapsille, min¬
kä jälkeen asianosaiset ovat toisten.
sä muutoksenhakemuksiin vastan¬
neet ja suullinen kuulustelu, ku¬
ten siitä laadittu pöytäkirja lä¬
hemmin osottaa, on täällä toimi¬
tettu.
Senaatti on tutkinut tämän ju¬
tun ja katsoo ettei ole esitetty syy¬
tä muuttaa Hovioikeuden tuomio¬
ta, joka siis jää pysyväksi. Tätä
kaikki asianomaiset noudattakoot
Suomen Senaatti:
Julius, Grotensfelt
Axel Charputin
Väinö Hirvinen Wilhelm Blåfield.
Väinö Hirvinen Vilhelm Ö
B. F. Kölli.
Den 31 maj 1917
Finlands Senats
dom uti ett på nedsatta revisions¬
skillingar från Åbo Hofrätt in¬
kommet mål, angående lyres¬
fordran och afhysning, emellan
Aktiebolaget St. Erik Orakayhtiö
från Åbo stad och Kestaara
trisen Anna Aspelund jäm¬
te från Åbo ömsom sökande och
svarande: ljusven i Justitiedeparte¬
mentet den 31 maj 1917
Sonaten har låtit handlingarna i
målet sig föredragas och af dem, så
vidt nu år i fråga, inhämtat följan¬
Genom skriftligt kontrakt af den
de
11 mars 1911 har Aktiebolaget St Erik
Osakeyhtiö, såsom egare till gården No 6.
i tionde kvarteret och sjunde stadsdelen
af Åbo stad, ut Anna apelund ut¬
kyrt uti ett å gården under uppfö¬
rande varande stenhus en till restan
ration utsedd likal i första väningen
samt till rum för resande hela tredje
väningen äfvensom särskilda i sam¬
ma gård befintliga konomi - och
Åbo. M. W. H. B-F.
226
No 102
Pag 224. R. D. 1916
| 463295883_0444 | 463295883 |
ethus för tiden från den 1 sertember 1911
till den 1 juni 1821 emot, bland an¬
nat, följande villkor: att hyran skulle
beräknas efter 1000 mark om året för
tiden intill den 1 juni 1912 samt där¬
efter utgöra årligen 17000 mark till den
1 juni 1914 och 18300 mark under den
återstående hvistiden, att hyran borde
kvartalsvis utan anfordran till beläget
eller order betalas att belaget, ifall hy¬
rostokalerna icke den 1 September 1911 i full¬
färdigt skick ställdes till hysesgästens för¬
förande, vore skyldigt att erlägga en
skadeersättning af 100 mark om dagen
tills lägenheten i dess helket kunde
af hyresaasten emottagas att hyresgåsten
egde för begagnadt vattenledningsrätten
betala särskild afgift enligt af staden
fastställd tava; samt att beläget, om
hyrän jämte afgiften för vatten icke
å utsatt tid erlädes hade rätt att låta
afhysa hyresgästen från hyseslägenheter
na utan att fardan komme i fråga,
i hvilket fall hyregästen likväl vore
skyldig att utgifva hyran enligt kontraksel
för den återstående Fyrstiden. Dessutom
har bolaget enligt ett den 10. augusti
1,211 likaledes skriftligen upprättadt kon¬
trakt åt Anna Aspelund å hyra upp¬
låtit ett större rum i samma gård
från den dag rummet blefve färdigt
till den 1 Juni 1902 emot en årlig le¬
ga af 1,200 mark, som borde med 100
mark för hvarje månad till bolaget
eller order utan anfordran förskottsvis
betalas vid äfventyr att kontraktel, om
betalningen icke fullgjordes å sålunda
utsatt tid, vore af hyresgästen förver¬
kadt och denna skyldig att genast
afflytta utan åtnjutande af fordag
samt likväl gälda huran så länge
legostämman varade
Efter Anna Aspelund ågången
stämning har Aktiebolaget St. Erik
Osakeyhtiö uti förevarande mål den
26 April 1913 och vedermera under rät
tegången vid Rådstufvurätten i Åbo
stad anfört, att Anna Asperlund icke
enligt bestämmelserna i ofvanberör¬
då kontrakt till bolaget inbetalt
hyrän för de åt henne uthyrda.
lakalerna och ej heller den till 449.
421
| 463295883_0445 | 463295883 |
mark 60 penni uppgående afgiflen för
för brukadt vattenledningsvatten under
tiden från den 1 februari 1912 till den
1 mars 1913, utan å hyra enligt
kontraktet af den 11 mars 1911 erlagt
först den 28 februari 1813 2,183 mark
33 penni och därefter den 31 maj 1913
4,250 mark, den 1 September 1913 1917 mark
25 penni och den 3 i samma månad
132 mark 75 penni, den 1 december 1913.
4,250 mark, den 2 mars 1914 4, 250 mark,
den 2 Juni 1914 4,250 mark, den 1sep
tember 1914. SS. 625 mark, den 1 December
1914, 425 mark och den 1 Mars 1915
2625 mark samt å hyran enligt kon¬
traktet af den 10 Augusti 1911 guldet
den 4 April, den 3 maj, den 31. maj,
den 1 juli, den 1 Augusti, den 3 Septem¬
ber, den 1 oktober, dem 1 november
och den 1 december 1913, den 14 ja¬
nuari, den 2 februari den 2 mars,
den 9 April, den 2 maj, den 12 juni,
den 1 Juli, den 1 Augusti, dem 1 sep¬
tember, den 1 oktober, den 2 novem¬
ber och den 1 december 1914 äfvensom
den 2 Januari, den 1 februari den 1.
mars och den 1 April 1915 hvarje gång
100 mark. I anseende härtill har Aktie
belaget St. Erik Osakeyhtiö yrkat all
ifrågavarande två hyreskontrakt måtte
förklaras vara af Anna Aspelund
förverkade och att hon blefve å
lagd att genast lämna hyresfokaler
na till bolagets fria Förfogande
samt till bolaget utgifva hyran för
desamma till den 1 juni 1916 eller
enligt kontraktet af den 11. Mars
1911 för tiden från den 1 uptem¬
ber 1911 till den 1 juni 1912 efter 1000
mark för år med 7500 mark, för
tiden från sistnämnda dag till den
1 Juni 1914 efter 17000 mark om å¬
ret med 3400 mark och för tiden
från den 1 juni 1914 till samme
den 1916 efter 1850 mark för året med
37000 mark samt enligt kontraktet af den
10 Augusti 1911 för tiden från den 1.
Februari 1912 till den 1 juni 1916 med
5,200 mark äfvensom bör vattnet 449
mark 60 penni med laga ränta å
hvarje kvartals och månadsbelopp från
dess förfallodag och å vattenpriset
128
| 463295883_0446 | 463295883 |
från den 1 mars 1913, dock efter af¬
drag af ofvanupräknade allaredan
guldna belopp.
Häröfver hörd har Anna Aspe¬
lund påstått att hvrestiden för ifrå¬
gavarande lokaler enligt en emellan
Anna Aspelund och verkställande
Direktören för Aktiebolaget St. Erik
Osakeyhtiö Johan Wilhelm Währd.
ström i slutet af februari månad 1913
träffad öfverenskommelse borde räk¬
nas från den 1 februari 1912 på grund
däraf att likakrna först då varit i
någorlunda beboeligt skick och som
bolagets fyresfordran förty utgjort enligt
kontraktet af den 11 Mars 1911 intill den
1 Juni 1912 s,333 mark 33 penni och för ti¬
den från nästnämnde dag till den
1 mars 1913 12.750 mark samt enligt
kontraktet af den 10 Augusti 1911 för
tiden från den 1 februari 1912 till
den 1 April 1913. 1400 mark eller tillhopa
17283 mark 33. penni, men bolaget på
grund af kontraktet af den 11 Mars 1911
varit skyldigt att med 100 mark för
dag ersätta Anna Aspelund för den
förlust hon lidet därigenom att de
i kontraktet omnämnda lokalerna
icke varit färdiga under tiden emel¬
lan den 1 September 1911 och den 1.
februari 1912 eller för 153 dagar med
15300 mark samt Anna Asrelund
den 28 februari 1913 guldit skilnaden
emellan dessa belopp å 17/483 mark
33 penni och 15,300 mark med 2183 mark
33 penni och äfven sedermera afbör¬
dat sig hyresligan å behöriga för¬
fallotider, har Anna Asrelund ansett
bolagets kraf på bristande hyra vara
obefogadt samt i följd däraf jämväl
yrkandet om ålhysning sakna grund
I anseende härtill och då käromålet,
i hvad det angick belagets fordran
för levereradt vatten, icke hade nå¬
gon gemenskap med bolagets öfriga
anspråk samt Anna Aspelund en¬
ligt hyreskontraktet vore skyldig
att betala kostnaden för vattnet
emot henne tillställda räkningar,
men sådana af bolaget icke före¬
tells henne och i kontraktet ej heller
funnes fastställd någon tidpunkt
129
| 463295883_0447 | 463295883 |
går vättenräkningarna borde betalas;
har Anna Aspelund anhållit att bo¬
lagets talan i alla måtte förkastas.
I anledning häraf har Aktiebola
get St, Erik Osakeyhtiö bestridt att nå¬
gon öfverenskommelse om lyrestidens
beräknande från den 1 Februari 1912
träffats, men medgifvit att inflyttnin¬
gen i lokalerna kunnat ske först i
slutet af jänuari månad sagda år,
dock som Anna Asperlund och hen¬
nes man förre Rustauratoren Oscar
Aspelund själfva föranledt deröjsmä¬
let med byggnadens färdig blifvande
dels därigenom att på yrkande af
dem särskilda större och mindre
förändringar i likalerna vidtagits,
dels därigenom att en spiset, som
enligt öfverenskommelse skulle an¬
skällas af Anna Aspelund tillrestan¬
rationslokalens kök och kunnat in¬
menteras redan i augusti eller bör¬
jan af september 1911, antändt så
cent att den inrätts först i slutet
af därpåföljande november och bör¬
jan af deember och i följd häraf
alla arbeten, som varit beroende af
spiselns innontering, äfven blifvit för
dröjda har belaget motsagt Anna As¬
pelands genfordrings och beittningsan¬
språk samt vidblifvit käromålet.
Rädstufvurätten där parterne ömse¬
sides framställt begäran om ersättning
för sina kostnader i målet, har genom
utslag den 22 April 1915 i saken utlåtit
rig att, hvad först vidkomme Aktiebo
laget St. Erik Osakeyhtiös på hyreskon¬
traklet af den 11 mars 1911 grundade
fordrings anspråk Rådstufvurätten
ansett yrkandet på utbekommande af
lega för de genom detta kontrakt åt
Anna Aspelund förhyrda lägenheter.
na för tiden från den 1. september
1911 till den 1 februari 1912 vara skäl¬
löst, enär bolaget emot Anna Aspe¬
lunds bestridande icke gittat visa att
bolaget före sistsagde dag kunnat stäl
la samtliga dessa i fullfärdigt skick
till hennes förfogande, men hyresan
språket för tiden från berörde 1 Februa¬
ri 1812 till den 1 Mars 1915 vara be¬
rättigadt efter beräkning af tiotusen
130
| 463295883_0448 | 463295883 |
mark om året från den 1 februari 1912
till den 1 påföljande juni, sjuttontusen
mark om året från sistnämnde dag
två år framåt och adertontusen fem¬
hundra mark för år från den 1 juni
1914 till den 1 Mars 1915, allt att gäldas
kraftaltvis räknadt från den 1 juni
hvarje år, hvaremot fordran på hyra
för tiden från den 1 mars 1915 till den
1 Juni 1916 vore för tidigt väckt, då de
under denna tid upplöpande hyresporter,
na ännu icke vid tiden för Rådstufvu¬
rättens utslag förfallit till betalning.
Beträffande åter bolagets på hyreskontrak¬
tet af den 10 Augusti 1911 stödda talon¬
har Rådstufvurätten funnit lyresan¬
språket för tiden från den 1 februari
1912 till den 1 Maj 1915 vara befogadt
efter beräkning af ettusen tvåhundra
mark om året att gäldas månättigen
i förskott, men fordran å hyra för ti¬
den från sistnämnde dag till den 1.
Juni 1916 af redan anfördt skäl vara
för tidigt väckt. Körande slutligen
bolagets anspråk på ersättning för förbru¬
kadt vattenledningsrätten under tiden
från den 1 februari 1912 till den 1 mars
1913 med fyrahundra fyrationio mark
sextio penni, har Rådstufvurätten för¬
klarat bolagets talan i denna del af
målet vara styrkt. I anseende här¬
till har Rådstufvurätten, med förkasten
de af bolagets därutöfver sträckta an¬
språk, fastställt dess tillgodohafvanden
hos Anna Aspelund till följande be¬
lopp, nämligen: å hyresfordran enligt
kontraktet af den 11 mars 1911 till femtio
ettusen tvåhundraåtta mark trettiotre
penni jämte sex procents årlig ränta
å åttahundra trettiolse mark trettiotre
penni från den 1 mars 1912, å två¬
tusen femhundra mark från den
1 påföljande juni, å fyratusen två
hundra femtio mark från respektive
den 1 September och den 1 december
1912, den 1 mars, den1 juni, den 11
September och den 1 december 1913
samt den 1 mars och den 1 juni 1914
äfvensom å fyratusen sexhundra tjugu¬
fem mark från respeklige den 1sepe
tember och den 1 december 1814 samt
den 1 mars 1915, allt efter afdrag af
31.
| 463295883_0449 | 463295883 |
till betalning medgifna tvåtusen
etthundra nittiotre mark trettiotre pen¬
ni för den 28 Februari 1913, fyratusen
tvåhundra femtio mark för den 31.
maj 1913, fyratusen etthundra sjutton
mark tjugufem penni för den 1 upp¬
tember 1913, etthundra trettiotvå mark
sjuttiofem penni för den 3 i sistsagde
månad, fyratusen tvåhundra femtio
mark för den 1 december 1913, fyra¬
tusen tvåhundra femtio mark för den
2 mars 1914, fyratusen tvåhundra fem¬
tio mark för den 2 juni 1914, fyratusen
sexhundra tjugufem mark för den 1.
september 1914, fyratusen sexhundra
tjugufem mark för den 1 deember
1914 och fyratusen sexhundra tjugufem
mark för den 1 mars 1915. b) hyresan
språket jämlikt kontraktet af den 10
Augusti 1911 till tretusen niohundra
mark jämte sex procents årlig ränta.
å etthundra mark från respektive
den 1 februari, 1 mars, 1 April, 1 Maj
1 juni, 1 juli, 1 Augusti,1 september, 1
oktober, 1 november och 1 december 1912
den 1 Januari, 1 februari, hvars, 1 April,
1 maj 1 pnni, 1 Juli, 1 Augusti, luptember,
1 oktober 1 november och 1 December
1913, den 1 Januari, 1 februari,1 mars
1 April, 1 maj, 1juni, 1 Juli, Tauguste,
1 September 1 oktober, 1 november och
1 december 1914 samt den 1 Januari
Februari, 1 mars och 1 April 1915, allt
efter frånräknande af medgifna ett
hundra mark för hvarje af dagarna
den 4 April, den 3 och 31 maj, 1 Juli, 1 au¬
gusti, 3 september, 1 oktober, 1 november
och 1 December 1913, den 14 Januari, 2
februari, 2 mars, 9 arril, 2 maj, 2 penni
1 Juli, langusti, 1 September, 1 oktober
2 november och 1 december 1914 samt
2 Januari, 1 februari,1 mars och lappil
1915; och ej godtgörelsen för omförmäl¬
da för brukade vattenledningsrätten
till fyrahundra fyrationio mark sex
tio penni med sex procents årlig rän¬
ta därå, dock endast från den 29 Mars
1913, då bolaget icke styrkt att detsam¬
ma tidigare guldit sagda belopp
Beträffande sedermera Anna Aspelunds
kvillningssanspråk har Rådstefvurätten
Lunnit Aktiebolaget St. Erik Osakeyhtiös
432
| 463295883_0450 | 463295883 |
ställföreträdare visserligen hafva under
låtit att under en tid af etthundra
femtiotre dagar, räknadt från och med
den 1 September 1911 intill utgången
af Januari 1912, fullgöra bolagets åta
gande jämlikt förberörda kontrakt af
den 11 mars 1911 att ställa samtliga
däri nämnda lägenheter i fullfärdigt
skick till Anna Aspelunds förfogande,
men enär sådant visats hafva berott
delvis på Anna Aspelunds eget tillgö¬
rande i det att hon efter den 1 Septem¬
ber 1911 upprepade gånger föreskrifvit
omändring af särskilda redan färdigt
utförda hyggnadsarbeten med påföljd
att en del af det omgjorda arbetet ej
kunnat blifva färdigt tidigare än till
den 1 februari 1912 samt dessutom väl¬
lat att en köksariset, som hon åtagit
sig att anskålla, anländt först i med
let af Oktober 1911, har Rådstufvurät¬
ten pröfvat att endast tre fjärdedelar
af det öfverenskomna vitet af etthundra
mark för hvarje dag Anna Asperlund varit
i afsaknad af lägenheterna i fråga bor¬
de utdömas samt förty, med förkastan¬
de af Anna Aspelunds därutöfver
skäckta anspråk, ålagt belaget att godt
göra Anna Aspelund för undvarande
af omordade likalitetes under förbe¬
rörda etthundra femtiotre dagar
efter beräkning af sjuttiofem mark
om dagen med elfvatusen fyrahundra
sjuttiofem mark, som skulle anses för¬
fallna till betalning den 1 februari
1912 och vore Anna Asjuhund berät¬
tigad att emot denna sin genfordran
hos bolaget kvitta den skuld, som
ofvan blifvit hos henne utdömd, till
det belopp parternes fordringar täckte
hvarandra. Hvad slutligen angick
frågan om Anna Asrelunds afhysan
de från de åt henne jämlikt förbe¬
rörda kontrakt af den 11. mars och Hau¬
gusti 1911 upplåtna sökaerna, har
Rådstufvurätten funnit Anna Acre¬
lund hafva den 28 februari 1913, då
fyrarna för likalerna upplupit i huf¬
vudstol enligt det derra kontraktet till
sextontusen åttiotre mark trettietre pen¬
ni och enligt kontraktet af den 11. Au¬
gusti 1911 till ettusen trehundra mark
133
| 463295883_0451 | 463295883 |
eller inalles sjuttontusen trehundra
åtkiotre mark trettiotre penni, däraf
guldit tvåtusen åttiotre mark trettio¬
tre penni och velat emot sin på
öfverenskommelse om förenämnda
aftalsvite grundade motfordran hos
bolaget hvilken hon beräknat uppgå
till femtontusen trehundra mark
kvitta sin till samma belopp sig belöpan
de hyraeskuld; och som Anna Asperlund
vid sagda likvidtillfälle måste anta¬
gas hafva varit omedveten därom
att nedsättning af hennes genfordrans
belopp kunde till följd af hennes i
get tillgörande komma i fråga och
hon ej allenast änberörda 28 februari
1913 erlagt den aftalade legan för det
i grund af kontraktet för den 10 an¬
gusti 1911 uthyrda rummet för mars
månad 1913 utan äfven därefter in¬
till tiden för Rädstufvurättens utslag
rigelbundet och till fullo guldit till
betalning försallna hysesroster för
samtliga omtvistade lägenheter samt
Anna Aspelunds försummelse att er¬
sätta bolaget för användt vattenled¬
ningsrätten på i kontraktet af den
11 mars 1911 öfverenskomna tidpunk
ter icke med fog kunde åberopas så
som grund för detsammas häfvande
har Rådstufvurätten underkänt bolagets
yrkande på Anna Aspilands förplik¬
tande att öfverlämna lägenheterna i
fråga till bolagets fria Förfogande. I an¬
seende till sakens beskaffenhet hafva rätts
gångsumgälderna parterna emellan beittats
Hofrätten, under hvars pröfning parterna
ömsesides i väderäg dragit målet, har medels
dom den 12 maj 1911 fastställt Mädstufvurättens
utslag.
Holrättensdom hafva såväl. Aktiebo
laget St. Erik Osakeyhtiö som Anna femlund anhål¬
lit om ändring, hvarefter de bemält hvarandras
andringsansökningar.
Senaten har tagit målet i öfvervägande
och finner skäl ej förekomma tilländring i
lofrättens dom, vid hvilken förty kommer att bero
Det alle, som vederbör, till efterrättelse länder
Finlands Senat.
Axel Charpunter
Tämä Hirvinen.
Vilhelm Blåfield. F. I. Pehvonen
Vilhelm Blåfield. F. I. Pehvonel
Vilhelm Blåfield. F. I Pehvonel
/Jäimflet/
134
| 463295883_0452 | 463295883 |
No 905.
Pag 3 s. R. 1917.
3/8
Toukokuun 31. päivänä 1917.
Suomen Senaatin
tuomio nostorahoin Turun Ho¬
voikeudesta tulleessa velkomis¬
jutussa, jossa ovat Hovioikeu¬
denauskultantti Wieno Toivonen,
Tampereen kaupungista, haki¬
jana ja Tampereen Viilatehdas
Osakeyhtiön konkurssiin luovu
tetun pesän toimitsija Varatuo¬
mari Arvid Leiniö, samasta
kaupungista, poisjääneenä vas¬
taajana: Annettu Oikeusosastos
sä toukokuun 31. päivänä 1917.
Senaatti on itsellensä esittelyt¬
tänyt jutun kirjat ja niistä saa¬
nut seuraavat tiedot:
Varatuomari Leiniö on Tampe¬
reen kaupungin Raastuvanoikeu¬
dessa lausunut, että Tampereen
Viilatehdas Osakeyhtiö oli vuonna
1913. myynyt suurimman osan o¬
mistamansa viilatehtaan koneita
Akaan pitäjässä olevalle Viialan
Kiilatehdas nimiselle toiminimelle
ja että kauppahinnan oli nosta¬
nut Hovioikeudenauskultantti Toi¬
Läsnä: Ä. P. J. A. Wih.
| 463295883_0453 | 463295883 |
vonen Tampereen Viilatehdas Osa¬
keyhtiön johtokunnan jäsenenä, ja kos¬
ka Toivonen, joka oli osakeyhtiön
konkurssipesäluetteloon ilmoittanut
sanotun kauppahinnan 7/912 man¬
kaksi 30. penniksi, ei ollut kon¬
kurssipesään suorittanut mainit¬
tua kauppahintaa, Leiniö on vaati¬
nut Toivosta velvoitettavaksi kon
kurssipesälle maksamaan sano¬
tun määrän korkoineen.
Kanteesta kuultuna on Hovioi¬
keudenauskultantti Toivonen selittä
nyt, että ne kolme viitanhakkuu¬
konetta, jotka hän ostajan nimen¬
omaisesta tahdosta Tampereen Kii¬
lavehdas Osakeyhtiön nimessä oli
yhtiön johtokunnan jäsenenä myy¬
nyt Viialan Viilatehtaalle ja jois¬
ta hän oli kantanut hinnan eri¬
näisillä vekseleillä, olivat kuulu¬
neet Toivoselle, minkä tähden ja
kun Toivosella sitä paitsi oli vaa¬
dittua määrää suurempi vasta¬
saatava yhtiöltä ja hän oli mai¬
nituista vekseleistä saaduilla ra¬
hoilla maksanut yhtiön velkoja
Toivonen on, kieltäen ilmoittaneen
sa sanottujen koneiden kauppahin¬
taa konkurssipesäluetteloon, anonut
kannetta hyljättäväksi.
Raastuvanoikeus, jossa asian¬
osaiset molemmin puolin ovat pyy¬
täneet korvausta oikeudenkäyntiku
luistaan, on kesäkuun 8. päivänä
1914. julistetussa päätöksessä katso¬
nut selvitetyksi, että Hovioikeuden
auskultantti Toivonen oli kesäkuun
30. päivänä 1913. kantanut maksu
na Tampereen Wiilateholas Osake¬
yhtiön omistamista Wiialan Wiila¬
tehtaalle myydyistä koneista ja
muusta omaisuudesta seitsemän
tuhatta yhdeksänsataa kolmekym¬
mentäkolme markkaa kolmekym¬
mentä penniä, näyttämättä tä¬
män kauppahinnan tulleen maini¬
tiin yhtiönhyväksi; mihin nähden ja
kun Toivonen ei ollut esittänyt
mitään todistuksia tekemistöön
väitteistä, Raastuvanoikeus on
velvoittanut Toivosen suorittamaan
130
| 463295883_0454 | 463295883 |
Tampereen Wiilalohdas Osakeyh¬
tion konkurssipesälle vaaditun mai¬
ran seitsemäntuhatta yhdeksänsa
taa kaksitoista markkaa kolme
kymmentä penniä viiden prosen
tin vuotuisine korkoineen haaste
päivästä joulukuun 16. päivistä 1913.
sekä oikeudenkäyntikustannusten
korvausta sataviisikymmentä mark
kaa
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi
Hovioikeudenauskultantti Toivonen
vetoamalla oli saattanut jutun,
on helmikuun 26. päivänä 1915. an¬
tamallaan tuomiolla antanut asias¬
ta lausuntonsa; ja mitä ensiksi
tuli Hovioikeudenauskultantti Toi¬
vosen Hovioikeudessa tekemään ano¬
mukseen jutun palauttamisesta
Raastuvanoikeuteen, jotta hän sai
si tilaisuuden näyttää, että hä¬
nellä oli konkurssipesästä suu¬
jempiä kuittauskelpoisia saatavia
kuin puheenaoleva hänellä vaadet¬
tu kauppahinta, niin koska Toivo¬
nen, kuten eli selvitetty, oli Tampe¬
reen Viilatehdas Osakeyhtiön johto¬
kunnan jäsenenä myynyt kysy¬
myksessä olevat yhtiölle kuulu¬
neet koneet ja niistä kantanut
kauppahinnan sekä Toivonen, jon¬
ka velka yhtiölle näin ollen ei ol¬
lut syntynyt Toivosen ja yhtiön
kesken tehdyistä liikesopimuksis¬
ta, siis oli ollut velvollinen yh¬
tiölle tekemään tilin myymis¬
tään koneista, huolimatta Toivo¬
sen ja yhtiön muista keskinäi¬
sistä väleistä, ja kun Hovioikeu¬
denauskultantti Toivosen tähän näh¬
den ei voitu katsoa olevan oikeu¬
tetun käyttämään ehkä yhtiöltä
olevia saatavaan yllämainitul¬
la tavalla syntyneen velkansa
kuittaamiseksi, Hovioikeus on kyl¬
jännyt sanotun anomuksen Kos¬
kien sitte itse asua, on Hevioi¬
keus katsonut, ettei ollut oihetta
muuttaa Raastuvanoikeuden pää¬
töstä, jonka vardan asia siis jäi¬
samalla kun Hevioikeudenaus
kultantti Toivonen velvoitettiin Tam¬
137
| 463295883_0455 | 463295883 |
pereen Viilatehdas Osakeyhtiön kon¬
kussipesälle korvaamaan Varatuo¬
mari Leiniöllä jutun vuoksi kon¬
kurssipesän puolesta Hovioikeudes¬
sa olleet kulungit ja siinä tar¬
koituksessa konkurssipesälle suo¬
rittamaan kuusikymmentä mark.
kaa.
Hovioikeuden tuomioen on Ko¬
vioikeudenauskultantti Toivonen,
jutun oltua asiakirjoista näh¬
tävän käsittelyn alaisena, ano¬
nut muutosta
Senaatti on tutkinut tämän
jutun; ja koska Tampereen Wii¬
latehdas Osakeyhtiön konkurssi¬
pesän vaatimus on jo Raastuvan¬
oikeudessa todistettu oikeaksi,
mutta Hovioikeudenauskultantti,
Toivonen ei ole vastoin konkurssi,
resän kieltoa näyttänyt toteen kuit¬
taamisen tarkoituksessa asiassa
esittämäänsä vastasaatavaa, vaik¬
ka hänellä jutun mainitussa Oi¬
keudessa vireillä ollessa olisi ollut
siihen riittävä tilaisuus, sen tähden
Senaatti, ottamatta harkittavakseen
Toivosen äskensanottua vastasaatava
vaatimusta, katsoo oikeaksi vahvis¬
taa sen loppupäätöksen, johon tuo¬
mioistuimet ovat asiassa tul¬
leet. Tätä kaikki asianomaiset
noudattakoot.
Suomen Senaatti:
August Nyberg. Alannes Peltonen
August Nyberg. Alannes Peltonen
Johan Nordgren. A. W. Heikkilä.
Jal. Nordgrens. A. W. Heikkilä.
138
| 463295883_0456 | 463295883 |
25.
SS:
Kesäkuun 5 päivänä 1907
Suomen Senaatin
tuomio nostorahain Turun
Hovioikeudesta tulleessa vel¬
komusjutussa, jossa Maanoil¬
jelijä Fredrik Evert Lönnqvist
Helsingin pitäjän Martinky
lästä, on hakijana sekä Hä¬
neenlinnan maaseurakun¬
nasta oleva Maanviljelijä
Evert Suomio vastaajana:
Annettu Oikeusosastossa ke¬
säkuun 5 päivänä 1917
Senaatte on itselleen esittelyt¬
tänyt jutun kirjat ja niistä saa¬
nut seuraavat tiedot.
Helsingen pitäjän käräjåkun¬
nan Kihlakunnanoikeudessa on
Evert Suonio lausunut että, kun
Fredrik Evert Lönnqvist pakotettu¬
nan vaimonsa Mathilda Lönn
qvisten ynnä mainittujen avio¬
puolisoiden viisi alaikäistä las¬
ta kesäkuun alussa vuonna 1912
poistumaan aviopuolisoiden yh¬
teisestä kodesta oli jättänyt perhun¬
sä kokonaan elatusapua väille,
Läsnä: A. N. J. P. - V. H. F.P.
SS: 924.
Sivu 201. RD
1916.
| 463295883_0457 | 463295883 |
Suonio oli sen jälkeen eri aikoina
ennen seuraavan vuoden touko¬
kuun loppua antanut Mathilda
Lönnqvistille hänen ja hänen las¬
tensa elatusta varten velaksi rahassa
ja erinäisinä elintarpoina yhteensä
1938 markkaa 50 penniä sekä sitä¬
paitsi Mathilda Lönnqvistin pyyn¬
nöstä suorittanut Kuiveden kauk¬
kotautipärantalaan Lönnqvistin
aviopuolisoiden keuhkotautia jo¬
tevan tyttären Ester Lönnqvistin
hoitomaksuina yhteensä 304 mark¬
kaa 60 penniä; minkä vuoksi ja
kun Fredrik Evert Lönnqvist och
velvollinen vastaamaan tästä ve¬
lasta, Evert Suonen on vaatinut
Lönnqvistiä velvoitettavaksi suo¬
rittamaan hänelle edellämai¬
nitut määrät yhteensä 2243 mark¬
kaa 10 penniä korkoineen sekä
korvaamaan Suonion oikeuden¬
käyntikulut
Fredrik Evert Lönnqvist on vas¬
tustanut kannetta sillä perusted¬
la että Lönnqvisten aviopuolisot
oli vihitty avioliittoon vuonna
1880, jolloin lain mukaan vaimo
ei saanut miehensä suostumukset¬
ta tehdä velkaa; minkä ohessa Fred¬
rik Evert Lönnqvist on väittänyt
että, koska mainittu Kihlakunnan¬
oikeus oli Lönnqvistin aviopuo¬
lisoiden kesken vireillä olleessa
riitajutussa, jossa Mathilda tönn
qvist oli hakenut mieheltään
datusapua, syyskuun 9 päivänä
1912 julistamassaan, sittemmin
lainvoiman saaneessa päätök¬
sessä katsonut jääneen selvittä
mättä, että Fredrik Evert Lönn
qvist olisi karkoittanut luotaan
vaimonsa, ja senvuoksi hyljän¬
nyt Mathilda Lönnqvistin kan
teen Evert Suonen ei enää saat¬
tanut nyt kysymyksessä olevas
ja asiassa esittää todistuksia
siitä, että Fredrik Evert Lönn¬
qvist olisi korkoittanut vai¬
monsa kotoaan.
Kihlakunnanoikeus, joka vii¬
meksimainitun väitteen johdos¬
240
| 463295883_0458 | 463295883 |
ta lokakuun 3 päivänä 1913 julis¬
tamassaan väitepäätöksessä, siihen
nähden että Lönnqvistin aviopuo¬
lisoiden välinen oikeudenkäynti
oli käsittänyt ainoastaan silloin
kysymyksessä olleen velkomusa
sian, oli katsonut olevansa es¬
teetön tutkimaan esillä olevaa
asiaa sekä siis myöskin salli¬
maan Evert Suonion näyttää.
että Fredrik Evert Lönnqvist oli
korkoittanut vaimonsa kotoaan
on samana päivänä julistetussa
lopullisessa päätöksessä lausu¬
nut selvitetyksi, ettei Mathilda
Lönnqvist ollut saattanut asua
Fredrik Evert Lönnqvistin luona
koska tämä oli pidellyt hän
tä pahoin ja korkoittanut
hänet luotansa, minkä vuoksi
ja kun ei Fredrik Evert Lönn
qvist ollut millään tavoin
todistanut, että Mathilda Lönn
qvist olisi ollut syypää avio¬
puolisoiden väliseen epäsopuun
sekä viimeksimainittu, siihen
huonoon elämään nähden, jota
Fredrik Evert Lönnqvist vietti, oli
oikeutettu ottamaan lapsensa mu¬
kaansa, Kihlakunnanoikeus on
fatsonut Fredrik Evert Lönnqvistin
velvolliseksi kustantamaan vai¬
monsa ja lastensa elatuksen
vaikkeivat nämä asuneet hä¬
nen luonaan sekä Mathilda
Lönnqvistin, hänen miehensä
laiminlyötyä mainitun vel¬
vollisuutensa oikeutetuksi teke
mään velkaa, josta hänen
miehensä oli vastattava. Tähän
nähden Kihlakunnanoikeus
on velvoittanut Fredrik Evert
förmyndin suorittamaan Evert
suoniolle vaaditut kaksituhat¬
ta kaksisataa neljäkymmen
täkolme markkaa kymmenen
penniä viiden prosentin vuo¬
tuisine korkoineen, luettuna
haastepäivästä syyskuun 14
päivästä 1913, sekä sadalla
markalla korvaamaan Evert
Tuomion oikeudenkäyntikulut.
All
| 463295883_0459 | 463295883 |
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi
Fredrik Evert Lönnqvist, hakien muu¬
tosta myöskin edellämainittuun
väitepäätökseen, oli vetoamalla
saättanut jutun on toukokuun
12 päivänä 1916 antamallaan tuo¬
miolla, vahvistaen väite päätöksen,
jättänyt asian Kihlakunnanoi¬
keuden lopullisen päätöksen va¬
raan, minkä ohessa Fredrik E¬
vert Lönnqvist on velvoitettu vii¬
delläkymmenellä markalla kor¬
onamaan Evert Suonion kulut
Henoikeudessa
Hovioikeuden tuomioon on
Fredrik Evert Lönnqvist anonut
muutosta puutelmalla, johon
Evert Suonio on vastannut.
Senaatti on tutkinut tä¬
män jutun ja katsoo, ettei
Fredrik Evert Lönnqvist ole
enittänyt syytä muuttaa
Hovioikeuden tuomiota, jo¬
ka siis jää pysyväksi; ja vel¬
voitetaan Fredrik Evert Lönn¬
qvist suorittamaan Evert Suo¬
Omanttellman
niolle hänellä jutun vuoksi tääl¬
lä olleiden kulujen korvauksek¬
si sata markkaa. Tätä kaikki
asianomaiset noudattakoot
Suomen Senaatti:
August Nybergl. Alanne Peltonen
August Nybergl. Alanne Peltonen
August Nybergl. Wannes, Peltonen
Täinö Hirvinen. I. Alehkonen
Täinö Hirvinen. F. Alehkonen
Väinö Hirvinen. F. Alehkonen
442
| 463295883_0460 | 463295883 |
O. L.
Kesäkuun 12. päivänä 1917.
Suomen Senaatin
tuomio nostorahoin Wiipurin Ho¬
vioikeudesta tulleessa velkomisju¬
tussa, jossa ovat Pielisjärven pi¬
täjän Vuonislahden kylästä ho¬
toisin oleva Talollinen Juho Iko¬
nen hakijana sekä Joensuun
hanpungissa asuva Varatuoma¬
ri Karl Sjöman poisjääneenä
vastaajana: Annettu Oikeusosas¬
tossa kesäkuun 12. päivänä 1917.
Senaatti on itsellensä esittelyt¬
tänyt jutun kirjat ja niistä saanut
tietää paitsi muuta, josta ei enää
ole kysymystä, seuraavaa:
Pielisjärven pitäjän käräjakun¬
nan Kihlakunnanoikeudessa on
Varatuomari Sjöman Juho Åkoselle
toimituttamansa haasteen nojalla.
vaatinut että, koska Ahonen, joka 18.
päivänä marraskuuta 1909. oli osta¬
nut Maanviljelyskauppa Slob Osa¬
keyhtiö - nimiseltä osakeyhtiältä lo¬
bomobiilin ja puinnakoneen, sitou¬
tuen suorittamaan niiden hinnan,
yhteensä kolmetuhatta markkaa, vii¬
Läsnä: A. N. - J. B. - V. H. F. P.
No 969.
Pag. 30. R. D.
1917.
| 463295883_0461 | 463295883 |
meistään 18. päivänä marraskuu¬
ta 1910., ei ollut sanottuun päivään
maksanut honoiden hinnasta enem¬
pää kuin tuhat markkaa, Juho Aho¬
nen velvoitettaisiin suorittamaan
Varatuomari Sjömanille, jolle pu¬
heenaoleva saaminen oli siirretty,
bonden jäännös hinta kaksituhat¬
ta markkaa korkoineen mainitus.
ta marraskuun 18. päivästä 1910.
lukien.
Kanteesta kuulustettuna on
Juho Ikonen selittänyt, että hän
sanotulta yhtiöltä oli tilannut, pait¬
ei pumakanetta, "Vaimo"nimisen
lohomobistin, jonka tuli olla 7- 10. hu¬
vosvoimainen; mutta koska Ikoselle
tilaamansa lohomobiilin sijaan oli
lähetetty seitsemän hevosvoimainen
"Karas-Apu" niminen lokomobiili,
jota hän ei voinut hyväksyä, on
Juho Ikonen, huomauttaen että
hän oli yhtiölle ilmoittanut ta¬
män vuoksi kieltäytyvänsä vastaan¬
ottamastaan lohomobiiliä samoin
kuin puinnakonettakin, vastustanut
kannetta.
Kihlakunnanoikeus, jossa asian¬
osaiset molemmin puolin ovat ano¬
neet korvausta oikeudenkäyntikuluis¬
taan, on 1. päivänä huhtikuuta 1918.
julistamallaan päätöksellä ratkaissut
asian; ja koska oli käynyt selville,
että Juho Ikonen oli, sen jälkeen
kuin hänelle toimitettua lohono
biiliä ja puimakomatta oli hänen
läsnäollessaan hoiteltu, suorittanut
niiden kauppahinnan eteen tuhat
markkaa ja että hän sitten oli
koneita jatkuvasti käyttänyt, niin
ja kiin Juho Ahosen näin mene¬
tellessään oli katsottava tyytyneen
saamiensa koneisiin, Kihlakun¬
nanoikeus on velvoittanut Juho
Ikosen heti suorittamaan Varatuo¬
mari Sjömanille vaaditut kaksi¬
tuhatta markkaa kuuden prosen¬
tin vuotuisine korkoineen lukien
15. päivästä marraskuuta 1910. sekä
sen ohessa kolmellasadalla markal¬
la korvaamaan, Varatuomari Sjö¬
manin jutussa härsimät rahaka
414
| 463295883_0462 | 463295883 |
lut.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi
Juho Ihonen oli vetoamalla saat¬
tanut jutun, on tuomiolla 30. päi¬
vältä marraskuuta 1916. jättänyt
asian Kihlakunnanoikeuden pää¬
töksen varaan, sen ohessa velvoit¬
taen Juho Ihosen suorittamaan
Varatuomari Ajömanille maksut
kuusitoista markkaa kahdeksan¬
kymmentä penniä hänen kappa¬
leestaan Hovioikeuden tuomiota.
Hovioikeuden tuomioon on Juho
Ikonen anonut muutosta.
Senaatti on tutkinut tämän ju¬
tun ja katsoo ettei Juho Ihonen ole
esittänyt syytä muuttaa Hovioikeu¬
den tuomiota, joka siis jää pysy¬
väksi. Tätä kaikki asianomaiset
noudattakoot
Suomen Senaatti:
August Glmgh
Mannes, Peltonen.
Väinö Hirvinen. F. Alehkonen
Väinö Hirvinen. F. Alehkonen
B. F. Mölte
222
762
Kesäkuun 12 päivänä 1917.
Suomen Senaatin
tuomio nostorahoin Wiipurin
Hovioikeudesta tulleessa, ulosmi¬
tatun omaisuuden omistusoi¬
keutta koskevassa jutussa, jos
sa ovat Kauppias Julius Iso¬
hold Grönroos ja Kauppiaan
leski Wera Taht, Wiipurin kau¬
pungista, ynnä Helsingin kau¬
pungissa oleva osakeyhtiö
Aktiebolaget Axel Pihlgren
yhteisesti, hakijaina sekä Teri
joen pitäjän Nerijoen kylässä
asuva Huvilanomistaja sekata
rina Aleksanderovna Bogdanovitsek¬
vastaajana: Annettu Oikeus
osastossa kesäkuun 12. päivä¬
nä 1917.
Senaatti on itsellensä sittelyttä
nyt jutun kirjat ja niistä saanut
seuraavat tiedot:
Sittenkuin Terijoen piirin Kruu¬
nunnimismiehen Juho Aulero Karp¬
pisen ulosottaapulainen Karl Hintzell
oli 2. päivänä marraskuuta 1915. yllä
mainitussa Terijoen kylässä ulos¬
Läsnä: A. N. J. B. - 4. H. K. F.
473
No 970.
Pag. 119. R. D. 1917.
| 463295883_0463 | 463295883 |
mitannut Pietarin kaupungista Venä¬
jän valtakuntaa olevan Hovineuvok¬
sentyttären Olga Vasiljerna Savokajan
omaisuutena erinäistä irtainta omai¬
suutta yhteensä 5460 markan 50 pen¬
nin arvon Kauppias Grönroosin
Wera Tahtin ja osakeyhtiön Aktie
bosaget Axel Pihlgrenin Wiipurin
läänin Kuvernöörinviraston 9. päivä¬
nä kesäkuuta 1915. antamiin kolmeen
lainvoiman saamiseen päätöksen,
perustuvoin saatavain ynnä lainha
ku- ja ulosottokustannusten suorittami¬
seksi, sekä sekateriinä Rissanevitsek
mainitun läänin Kuvernöörille an¬
netussa kirjoituksessa, väittäen 2. päi¬
vänä elokuuta 1915 Olga Nevikajalta
ostamensa kysymykseen tulleen ulos
mitatun omaisuuden, eli vaatinut
että ulosmittaus kumottaisiin, on Ku¬
vernöörinvirasta 1 päivänä maaliskuun
ta 1916 antamassaan päätöksessä, kos¬
ka ulosmitatun omaisuuden omistus¬
oikeus oli käynyt riitaiseksi, Uloset¬
tolain 4. luvun 10 SSn mukaan osoit¬
tanut sekaterina Boedanovitsekin
sen paikkakunnan Oikeuteen, jossa
ulosmitattu omaisuus oli, kolmessa
kuukaudessa viimemainitusta päiväs¬
tä lukien haastattamaan Kauppias
Grönroosin, Wera Taktin Aktiebolaget
Axel Pihlgrenin ja Olga Nevskajan
sekä samassa ajassa toimittamaan
siitä tiedon ulosottomiehelle uhalla et¬
tä ulosmitattu omaisuus muuten käy¬
tettiin velkojain saamisten maksa¬
miseksi
Tämän jälkeen on "Jekaterinen
Bogdanovitsen äskenmainituille vasta¬
puolellen ottamansa haasteen nojalla
Kivonnavan ja Terijoen pitäjien kä¬
räjäkunnan Kihlakunnanoikeudessa
huhtikuun 15. päivänä 1916 uudistanut
Kuvernöörin luona tekemänsä väit¬
teen sekä vaatinut, että ulosmitattu
omaisuus julistettaisiin hänelle kuu¬
luvaksi
Kanteesta kuultuina ovat, Olga
Nivskaja myöntänyt kanteen oikeak¬
si, mutta Kauppias Grönroos, Wera¬
Taht ja Aktiebolaget Axel Pihlgren
muistuttaneet, että Jekaterina Koyda¬
416
| 463295883_0464 | 463295883 |
novitsek, joka ei ollut Kuvernöörinvi
rasten määräämässä ajassa toimitta¬
nut haastetta Olga Nevikajalle eikä
toisten vastapuollensa haastattamises¬
ta tietoa asianomaiselle ulosottomiehelle
näistä syistä oli menettänyt oikeuten
sa ajaa esillä olevaa kannella, sekä
että skatarina Rordanovitsekin välttä¬
mä kauppa oli ollut vain valckaup¬
pa, johon kaikki ulosmitatut tavarat
eivät edes sisättyneet; ja ovat Kaup¬
pias Grönroos, Wera Pahl ja Aktiebo¬
laget Axel Pihlgren näin ollen vas¬
tustaneet kannetta, samalla pyytäen
korvausta oikeudenkäyntikulus¬
taan
Kihlakunnanoikeus on 22 päivä¬
nä elokuuta 1916 julistetulla päätöksel¬
lä rätkäisut jutun ja katsonut vii¬
nä tulleen selvitetyksi, että Jekaterina
Kogdanvitseh oli Kuvernöörinviras
tori ylläkerrotussa päätöksessä mainitun
ajan kuluessa laillisessa järjestykses
sä toimittanut asiassa otetusta kir¬
jallisesta haasteesta tiedon ulosotto¬
miehelle Kruununnimismies Korppi¬
selle, sekä että Olga, Teiskaja 2 päivä¬
nä elokuuta 1915 tehdyllä luovutuskirjal¬
la oli kuudentoistatuhannen ruplan
hinnasta myynyt kaiken sanotussa
luovutuskirjassa mainitun ja Karl
Hintzellin 2 päivänä marraskuuta
1915 toimittamassa ulosmittauksessa
ulosmitatun omaisuuden "Jekaterina"
Kordanevitsehille, mihin nähden
Kihlakunnanoikeus on vahvistanut
skatarina Rordanovilsekin omistusoi¬
keuden kysymyksessä olevaan ulosme
talluun irtaimistoon.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi
Kauppias Grönroos ja hänen asia¬
kumppaninsa olivat vetoamalla
saattaneet jutun, on 8 päivänä hel¬
mikuuta 1917 antamallaan tuomiolla
jättänyt asian Kihlakunnanoikeuden
päätöksen varaan, sen ohessa
velvoittaen Kauppias Grönroosin asia¬
kumppanmieen maksamaan "katerina"
Rordanovitsehille maksut kuusitois¬
tä markkaa kahdeksankymmentä pen¬
niä hänen kappaleestaan Hovioikeuden
tuomiota
147
| 463295883_0465 | 463295883 |
Hovioikeuden tuomiooon ovat Kaup¬
pias Grönroos ja hänen asiakumppa.
ninsä anoneet muutosta perustelmal¬
la, johon. Jekaterina Boodanovitsek
on vastannut
Sonaatti on tutkinut tämän
jutun; ja samalla kuin Kauppias
Grönroosin ja hänen myötämuollen¬
sa muistutus, että Jekaterina Broda
novitsek olisi menettänyt oikeutensa
ajaa esillä olevaa kannetta, jäte
tään varteen ottamalla, koska Olga
Koskaja Kuvernöörinviraston pää¬
töksessä määrätyn ajan kuluessa
on vastannut kanteeseen ja ulosotto¬
mies, Kruununnimismies Karppinen
jutussa kuulusteltuna myöntänyt saa¬
neensa Jokaterina Rögdanovituhillä
tiedon tämän oikeudenkäynnin vi¬
reille panemisesta niin aikaiseen kuin
sanotussa päätöksessä on määrätty,
katsoo Senaatti jutussa selvitetyksi,
että Olga Nivskaja 2 päivänä elo¬
kuuta 1915 tehdyllä luovutuskirjalla
en sekaterina Bogdanevitsehille kuu¬
dentoistatuhannen ruplan hintaan
myynyt kaiken siinä mainitun ja
Karl Hintzellin 2 päivänä marras¬
kuuta 1915 toimittamassa ulosmittauk¬
sessa ulosmitatun omaisuuden; min¬
kä tähden ja kun tätä kauppaa u¬
ole näytetty välikaupaksi, Senaatti
harkitsee oikeaksi jättää asian sen
loppupäätöksen varaan, johon Hovi¬
oikeus on tuomiossaan johtunut; ja
velvoitetaan Kauppias Grönroos asia¬
kumppaneineen suorittamaan Jekaterina
Bondanovitsehille hänellä, jutun vuoksi
Senaatissa olleiden kulujen korvauk¬
seksi seitsemänkymmentäviisi markkaa.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot
Suomen Senaatti:
August Viborgk Männer Peltonen
Väinö Hirvinen. F. Pehkonen
448
| 463295883_0466 | 463295883 |
ì
Kesäkuun 14 päivänä 1917.
Suomen Senaatin
tuomio nostorahoin Turun Ho¬
vioikeudesta tullassa kaupan
purkamista koskevassa jutus
sa, jossa ovat A. Stenbäck 8
O. Strandell -niminen kaup¬
päyhtiö kotipaikka Tampe¬
seen kaupungissa, hakijana
ja Trehtööri Gösta Serlachius
Wilppulan pitäjässä olevalta
Mäntän tehtaalla, vastaaja
nas Annettu Oikeusoustossa
kesäkuun 14 päivänä 1917.
Senaatti on itulleen esittelyttänyt
julun kirjat ja niistä saanut seu¬
raavat tiedot:
Kauppauhtiölle A Stenbäck & O.
Strandetille toimitetun haasteen no¬
jalla on Tirehtööri Serlachius Tam¬
pereen kaupungin Raastuvanoikeu¬
dessa lainunut, että sittenheen hän
oli mainitulla yhtiöstä tilannut uu¬
den ja virheellomän, Effzett mallia
olevan maattorikoneen toimitettavaksi
Serlachuskselle 15 päiväksi kesäkuuta
1913. oli hän 25 päivänä mainittua
Läsnä: A. N. J. P. V. H. F. Pi.
219
No 976:
Pag. 386. R. D.
SS: 1916.
| 463295883_0467 | 463295883 |
kuuta saanut vastaanottaa sanotun
koneen, joka kuitenkin heti oli ha¬
vaittu vanhaksi ja ennen käyte¬
tyksi, kaikki pulkot kun siinä o¬
livat olleet suostuneita ja täynnä li¬
kaa, sytytynästä rikkoontunut, kuni
tiivistys niin kuivunut, ettei se pi¬
länyt ilmaa, ja potkuria käyttävät
hammaspyörät aivan kulunet, min
kä lisäken sylinteri, siinä olleen sa¬
laisen vian takia, konella käylellä
essä oli 1 päivänä seurannettu hei¬
näkuuta haljennut. Tähän näh¬
den ja kun kone, josta Tirehtööri
Serlachius oli palauttanut yhtiölle
selintorin 3 päivänä mainittua kir¬
näkuuta ja itse koneen 10 päivänä
samaa kuuta, siis oli ollut aivan
käyttökelvoton, eikä yhtiö ollut mar¬
tunut Direhtööri Serlachushylle an¬
tamaan uutta konetta, vaikka hän
sellaista oli kirjeessään viimemai¬
nitulta päivältä pyytänyt, on Ii¬
rehtööri Serlachius vaatinut että sa¬
nottu kauppa julistettuisiin mität¬
tömäksi sekä ottii yhtiö, joka oli jäl¬
kivaatimuksella Direhtööri Serlachiuselta
perinyt modtoren hinnan 542 mark¬
kaa 70 penniä, velvoitettaisiin Tirehtöö¬
ri Serlachinkulle maksetmaan mainet¬
tu määrä korkoineen.
Kauppayhtiö A. Stenbäck & O.
Stiandell on vastustanut kannetta muun
muassa sillä perusteella että Tirehtöön
Serlachius oli vasta 27 päivänä lokakuu¬
ta 1913, ja siis liian myöhään, vaatinut
kysymyksessä olevaa kauppaa paretta
vaksi; minkä jälkeen Ruastuvanoikeus,
jossa asianosaiset ovat anoneet korvaus¬
ta oikeudenkiinnatekustannuksestaan, on
23 päivänä helmikuuta 1914 julistamal¬
laan päätöksellä, siinä mainituilla pe¬
rusteilla, hyljännyt kanteen ja velvoit
tanut Direhtööri Serlachiusksen palkitse¬
maan kauppaijhtiö A. Stenbäck & O
Handellin oikeudenkäyntikustannukset
ja sitä varten yhtiölle suorittamaan
viisikymmentäviisi markkaa.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Ti¬
rehtööri Serlachius oli vetoamalla ovat
tanut jutun, on marraskuun 2 päivä¬
nä 1916 antamassaan tuomiossa anta¬
450
| 463295883_0468 | 463295883 |
nut asiasta launintonsa; ja koska kaup¬
päyhtiö A. Stenbäck & O. Strandell Tireh¬
tööri Serlachiuselle lähettämässään kirjes¬
sä 7 päivältä marraskuuta 1913 oli myön¬
tänyt että puheenalaisen moottorisylinto¬
rin halkeaminen oli oikeutunut itse
sylinteriaineessä olleen vian takia, ja
selvitetty oli ettei maattori, sen saapu¬
essa Tirehtööri Serlachiukselle, muuten
kaan ollut ollet moitteettomassa kiin¬
nossa, sentähden ja kun Tirehtööri Ser¬
lachius, joka jo 10 päivänä heinäkuuta
1913 ja siis kohtuullisessa ajassa sen jäl¬
keen kuin hän oli vastaanottanut ko¬
neen oli yhtiöllä vaatinut uutta mod
toria, näin ollen oli katsottava oikeu¬
tetuksi peräytymään kaupasta, on Ho¬
vioikeus, kumoten Raastuvanoikeuden
päätöksen, julistanut edelläkerrotun a¬
vanosuisten kesken tehdyn moottorikau¬
pan piiretuksi ja velvoittanut kauppuyk¬
tion A. Stenbäck g. O. Strandellin heti
kuittia vastaan Direhtööri Serlachinkul¬
le maksamuun moottorkoneesta kanta¬
mansa viisisataa neljäkymmentäkaksi
markkaa seitsemänkymmentä penniä
viiden prosentin vuotuisine korkoineen
luettuna haastepäivästä 27 päivastä
marraskuuta 1913 makseen tapahtum¬
seen asti, minkä ohessa yhtiön tuli
adalla kahdellakymmenelläviidellä mar¬
kalla palkita Direhtööri Serlachiuksel¬
la Raastuvanoikeudessa olleet kustannuk¬
set.
Hovioikeuden tuomioon on kaup¬
päyhtiö A. Stenbäck & O. Strandell
anonut muutosta perustelmalla, jo¬
hon Direhtööri Serlachius on vastan¬
nut.
Senaatti on tutkinut tämän
jutun ja katsoo selvitetyksi, että pu¬
heenalainen moottorikone sen saapu¬
essa Direhtööri Serlachinkulle on
ollut käyttökelvoton, minkä vuoksi
ja kun Direhtööri Serlachius, joka
vastaanotettuaan koneen ja sitä kee¬
teltuaan on sen sanotusta syystä e¬
dellämainitussa asianhaarvihin näh¬
den kohtuullisen lyhyeksi katsotta¬
vassa ajassa kauppauhtiölle palaut¬
tanut, on oikeutettu peräytymään kau¬
pasta, Senaatti harkitsee oikeaksi jät¬
151
| 463295883_0469 | 463295883 |
tää, sen loppupäätöksen pysyväksi, johon
Hovioikeus tuomiossaan on asiassa
johtunut; ja velvoitetaan kauppayh¬
tiö A. Stenbäck & O. Strandell suo¬
rittamaan Tirehtööri Serlachinkulle
hänellä jutun vuoksi Senaalissa ol
leiden kulujen korvauksi seitsemän
kymmentäviisi markkaa. Tätä kaikki
asianomaiset noudattakoot
Suomen Senaatti:
August Nybergd. i Alanu Peltonens.
August Nybergd. i Alanu Peltonens.
Väinö Hirvinen.
F Akkonei
Kesäkuun 22 päivänä 1917
Suomen Senaatin
tuomio nostorahoin Wiipurin
Hovioikeudesta tulleessa, kiinni¬
tyksen pätetyyttä koskevassa
asiassa, jossa Rässälän pitäjän
Läheniemen kylässä asuvat
Maanviljelijä Matti Läheniemi
hänen tyttärensä Laina Katri¬
Läheniemi ja poikansa Veik¬
ko Matti Läheniemi yhteisesti
vat hakijoina sekä Wiipurin
kaupungissa asuva Varatuo
mari Johannes Brofeldt ja Kir¬
vun pitäjästä oleva Rahano¬
mistaja Juho Niukkanen yhtei
sesti vastaajina. Annettu Oi¬
keuvosastossa kesäkuun 22 päi¬
vänä 1917.
Senaatti on itselleen esittelyttä
nyt jutun kirjat ja niistä, mikäli
nyt on kysymyksessä saanut tie¬
lää seuraavaa:
Matti ja Saina Katri Läheniemel¬
le, ensinmainitulle myös silloin vie¬
lä alaikäisen Veikko Matti Lähenie¬
men holhoojana, toimitetun kirjal¬
Läsnä: A. N. J. P. V. H. F. T.
372
No 1014
Pag 32 R. D. 1916
| 463295883_0470 | 463295883 |
lisen haasteen nojalla, josta Matti
Läheniemelle oli annettu osa kiin¬
nittämällä oikeaksi vahvistettu jät¬
jennös haasteasiakirjoista Matti Lähe¬
niemen asunnon ovelle ja antamat¬
la siitä hänen kotiväellensä tieto
ovat Varatuomari Brofeldt ja Sahan
omistaja Niukkanen Räisälän pi¬
täjan käräjäkunnan Kihlakunnan¬
oikeudessa lausuneet että, sittenkun
Niukkanen maaliskuun 30 päivänä
1908 loppuinsaahetussa pakkohuuto
kaupassa oli tehnyt Matti Lähenie¬
men omistamasta perintötalosta
No 1 Laheniemen kylässä korkeimman
tarjouksen ja, huutokaupan päästyä
lainvoimaan, 11 päivänä toukokuu¬
ta 1908 saanut kauppakirjan täten
ostamaansa taloon, Matti Lähenie
mi, vaikka hänen 28 päivänä huh¬
tikuuta 1902 tunnustamansa 15,000
markan haltijavelkakirjan vakuu¬
deksi saman kuun 29 päivänä mai¬
nittuun taloon vahvistettu kiinni¬
tys oli huutokaupassa rauennut,
käyttäen hyväkseen huutokaupan
toimittajan laiminlyöntiä ilmoit
taa tämän kiinnityksen raukea
misesta asianomaiselle tuomarille,
oli helmikuun 14 päivänä 1912 nu¬
distuttanut kiinnityksen, siirtäen
sen jälkeen velkakirjan Laina Kat¬
ri ja Veikko Matti Läheniemelle. Kun¬
Kihlakunnanoikeuden kiinnitysasi
ainpöytäkirjassa siten oleva merkin
tä kiinnityksen edelleen voimassa
olemisesta laukkasi Varatuomari Bro
feldtin etua kahden 20 päivänä lo¬
kakuuta 1909 annetun, edellämai¬
nittuun taloon kiinnitetyn velka¬
kirjan haltijana ja Sahanomistaja
Kiukkasen oikeutta talon omistaja
na, ovat Brofeldt ja Niukkanen
vaatin eet, että Kihlakunnanoikeus
julistaisi sanotun 14 päivänä hel¬
mikuuta 1912 tapahtuneen kiinni¬
tyksen uudistamisen mitättömäk¬
si ja kiinnityksen kuoletettavak¬
si
Matti Lähemiemen, asiassa kuul¬
tuna, räitettyä, ettei hän haastemie
hen käydessä häntä haastamista
153
| 463295883_0471 | 463295883 |
varten tapaamassa ollut pidellyt,
vaan ollut asioittensa vuoksi kotoa
poissa ja ettei hänelle edelläkerrotul¬
la tavalla toimitettu haaste siis ot
lut laillinen, sekä sen vuoksi kiel¬
täydyttyä jutussa vastaamasta, on
Kihlakunnanoikeus maaliskuun 21.
päivänä 1914 julistamallaan värte¬
päätöksellä, koska Matti Lähenien¬
tä todistetusti oli eri päivinä haas
tamista varten kotoaan etsitty, hän¬
tä tapaamatta tai kotiväeltä taik¬
ka naapureilta saamatta rannaa
osotusta, missä hän oleskeli, ja haas
taminen sen vuoksi Oikeudenkäy¬
miskaaren 11 luvun 7 SS:n mukaan,
niinkuin se on syyskuun 7 päivä¬
nä 1901 annetussa Asetuksessa, oli
voitu toimittaa kiinnittämällä
haaste Läheniemen asunnon ovelle
ja antamalla siitä hänen kotiväel¬
leen tieto, hyljännyt Matti Lähenie¬
men sanotun väitteen ja velvoitta¬
nut hänet asiassa vastaamaan,
jos hän tahtoi sellaista etua hyväk¬
seen käyttää
Tämän jälkeen Matti Läheniemi,
omasta ja Veikko Matti Läheniemen
puolesta, sekä Laina Katri Läheniemi
pääasiaan vastatessaan, ovat väit¬
täneet, että Matti Läheniemi oli tam¬
mikuun 26 päivänä 1911 ostanut u¬
seinmainitun talonuhanomista
ja Ninkkaselta Laina Katri ja Keik¬
ko Matti Läheniemen lukuun ja
ettei Nuikkasella niin muodoin, yh¬
tä vähän kuin Varatuomari Brofeldtet
lakaan, jolla ei ollut laillista oikeut
ta haltuunsa saamiinsa edellämä
nittuihin kahteen velkakirjaan, e¬
des ollut asiassa kannevallaa, mi¬
hin nähden ja kun riidanalainen
huhtikuun 29 päivänä 1902 vahvis¬
tettu kiinnitys Matti Läheniemen ja
Sahanomistaja Ninkkasen tekemän
sopimuksen perusteella että kiinni¬
tys jätettäisiin voimaan, jos Lähenie¬
men talo useinsanotussa pakko¬
huutokaupassa jontuisi Ninkka
selle, oli pakkopuutokaupassa py¬
sytetty ja siis, kuten taloa koskeias¬
ta rasitustodistuksestakin näkyi, e¬
131
| 463295883_0472 | 463295883 |
delleenkin oli voimassa, Matti ja
Laina Katri Läheniemi ovat vastus¬
taneet kannetta sekä ononeet kor¬
vausta oikeudenkäyntikuluistaan
Kuultuaan oikeudenkäynnin
kestäessä täysi-ikäiseksi tullutta
Teikko Matti Lähenientä sekä pu¬
heenaolevan huutokaupan toimit¬
tajaa Kruununvasti, nyttemmin
Lääninsihteeri Gustaf Wilhelm Ma¬
landeria, on Kihlakunnanoikeus
syyskuun 23 päivänä 1914 julista
mallaan päätöksellä, hyljäten väit¬
teen siitä, etteivät Varatuomari Bro¬
feldt ja Sahanomistaja Niukkanen
olisi oikeutettuja asiassa kanta¬
maan, katsonut, etteivät Matti Lä¬
heniemi ja Sahanomistaja Niukka
nen ollut olleet oikeutettuja sopi¬
muksella pitkittämään Matti Lä¬
heniemen kysymyksessäolevan 28
päivänä huhtikuuta 1902 antaman
haltijavelkakirjan vakuudeksi sa¬
man kuun 29 päivänä vahviste¬
tun kiinnityksen voimassa oloa,
minkä vuoksi ja kun useinmai¬
nittua taloa koskevassa rasitus¬
todistuksessa oleva merkintä kiin¬
nityksen voimassaolosta ei sellaise
naan todistanut, että kiinnityk¬
sellä edelleen oli laillinen voima,
Kihlakunnanoikeus asiassa esitet¬
tyjen todistusten nojalla on julis¬
tanut puheenalaisen kiinnityksen
ruunneeksi maaliskuun 30 päivä
nä 1908 toimitetussa pakkohuutokau¬
passa sekä saman kiinnityksen.
14 päivänä helmikuuta 1912 tapah¬
tuneen uudistuksen mitättömäksi.
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi
Matti Läheniemi ja hänen myötä
puolensa olivat vetoamalla saat
taneet jutun, on elokuun 17 päivä¬
nä 1916 antamallaan tuomiolla
vahvistanut Kihlakunnanoikeu
den edelläkerrotun väitepäätöksen
sekä, mitä itse asiaan tuli, Kihla¬
kunnanoikeuden mainitsemilla
perusteilla ja koskei kysymykses
saolevaa kiinnitettyä saamista
ollu pakkohuutokaupassa saadus¬
ta kauppasummasta voitu mak¬
155
| 463295883_0473 | 463295883 |
saa ja samainen kiinnitys siis
marraskuun 9 päivänä 1868 kiinni¬
tyksestä kiinteään omaisuuteen an¬
netun Asetuksen 26 SS:n mukaan,
sellaisena kuin se on Asetuksessa
joulukuun 3 päivältä 1895, oli me¬
nettänyt voimansa, jättängt asian¬
sen loppupäätöksen varaan, johon
Kihlakunnanoikeus oli siinä johtu¬
nut, ja sen ohessa velvoittanut
Matti, Laina Katri ja Veikko Matti
Läheniemen yhteisvastenullisesti yh¬
teensä kuudellakymmenellä mar¬
kalla korvaamaan Varatuomari Bro¬
feldtille ja Sahanomistaja Niukka¬
selle heille vastuupuhirallan valvo¬
misesta Hovioikeudessa johtuneet
kulut
Hovioikeuden tuomioon ovat Mat¬
ti Läheniemi ja hänen edellämäini
tut asiakumppaninsa anoneet muu¬
tosta perustelmalla, johon Varatuoma¬
ri Brofeldt ja Sahanomistaja Niuk¬
kanen ovat vastataneet.
Senaatti on tutkinut tämän
jertun ja katsoo, etteivät Matti Lä¬
heniemi ja hänen asiakumppanin¬
sa ole esiintuoneet syytä muuttaa
Hovioikeuden tuomiota, mikäli Kih¬
lakunnanoikeuden haasteen lailli¬
ruutta koskeva vaitopäätös maalis¬
kuun 21 päivältä 1914 sillä on vah¬
vistellu.
Mitä itse asiaan tulee, niin kat¬
soo Senaatti, kuten tuomioistuimet
kin, Sahanomistaja Kinkkasella ja
Varatuomari Brofeldtilla olevan kan¬
nevallan asiassa; ja koska saamis¬
ta, joka perustuisi kysymyksessä ole¬
vaan Matti Läheniemen huhtikuun
28 päivänä 1902 antamaan, seuraa¬
vana päivänä perintötaloon No 1.
Läheniemen kylässä kiinnitettyyn
haltijavalkakirjaan, edellämäini
tussa pakkohuutokaupassa ei ole
Ulosottolain 5 luvun 27 ja 46 SS:n
mukaan siirtynyt ostajan Johan
omistaja Airikkasen vastattavak¬
si, ja Niukkanen siis saman lain¬
ja luvun 50 SS:n mukaan on tuo¬
hon velkakirjaan perustuvasta.
velasta kiinteistön puolesta vapaa,
156
| 463295883_0474 | 463295883 |
sentähden ja kun sanottu kiin¬
nitys näin ollen marraskuun 9
päivänä 1868 kiinteän omaisuu¬
den kiinnityksestä annetun Ase¬
tuksen 26 SS:n mukaan, sellaisena
kuin se on Asetuksessa joulukuun
3 päivältä 1895, on rauennut eikä
Matti Läheniemellä ja Sahanomis¬
taja Kirkkasella ole ollut oikeutta
huutokaupan jälkeen sopia sen edel¬
leen pysyttämisestä, vaan pakko¬
huutokaupan toimittajan olisi pi¬
tänyt kiinnityksen ruukeamises¬
ta ilmoittaa tuomarille sen kuo¬
lettamista varten, tutkii Senaatti
oikeaksi sillä tavalla vahvistaa
tuomioistuinten loppupäätökset
asiassa, että puheena oleva 14 päi¬
vänä helmikuuta 1912 uudistettu
kiinnitys julistetaan voimattomak¬
si ja että Kihlakunnanoikeus mää¬
rätään sen kuolettamiseksi ryhty¬
mään niihin toimenpitoisiin, jot¬
ka mainitaan saman 9 päivänä
marraskuuta 1868 annetun Ase¬
tuksen 30 SS:n 3 momentissa, niin¬
kuin se on Asetuksessa 14
päivällä elokuuta 1901. Sen ohessa
velvoitetaan Matti Läheniemi asia¬
kumppanaineen, yhteisesti tai ke¬
nellä varoja on, suorittamaan Sa¬
hanomistaja Nuikkaselle ja Vara¬
tuomari Brofeldtille korvauksek
si heidän kuluistaan täällä sa¬
ta markkaa. Tälä kaikki asian¬
omaiset noudattakoot.
Suomen Senaatti
August Georgl. Johannes Peltonen.
Väinö Hirvinen. F. Pehkonee
Väinö Hirvinen. F. Pehkonee
Niilo Juhanen
157
| 463295883_0475 | 463295883 |